Work

Liikuntakysymyksen ja kiihtyvyysanturin avulla arvioidun fyysisen aktiivisuuden vertailu

Year: 2019
Type: dissertation
Abstract: Vaikka objektiiviset fyysisen aktiivisuuden arviointiin käytettävät menetelmät ovat kehittyneet viime vuosina paljon, yksinkertaisille subjektiivisille fyysisen aktiivisuuden arviointiin käytettäville menetelmille on edelleen tarvetta etenkin laajoissa epidemiologisissa tutkimuksissa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia 7-portaisen liikuntakysymyksen ja kiihtyvyysanturin avulla määritetyn fyysisen aktiivisuuden välistä yhteyttä. Lisäksi tutkittiin miten kehonkoostumus sekä fyysistä suorituskykyä kuvaavat muuttujat vaikuttavat näiden kahden menetelmän avulla määritetyn fyysisen aktiivisuuden väliseen yhteyteen. Tutkielmassa pyritään myös selvittämään, onko liikuntakysymyksen vaihtoehtojen muotoilulla vaikutusta siihen, miten tutkittavat raportoivat fyysistä aktiivisuuttaan. Tutkimus on osa ”estrogeeni, vaihdevuodet ja toimintakyky” (ERMA) -tutkimusta, jossa tutkittavat olivat 47–55-vuotiaita vaihdevuosien eri vaiheissa olevia naisia (n = 795). Vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta arvioitiin 7-portaisella liikuntakysymyksellä, jonka vastausvaihtoehdot vaihtelivat kilpaurheilusta vain pakollisten askareiden suorittamiseen päivittäin, sekä kiihtyvyysanturin avulla. Tutkittavia ohjeistettiin pitämään kiihtyvyysanturia lantiolla seitsemänä päivänä koko valveillaoloajan. Työaika ja vapaa-aika erotettiin toisistaan tutkittavien pitämien päiväkirjojen avulla ja vapaa-ajan datasta määritettiin aktiivisuuslukujen lisäksi paikallaanoloajan, kevyen sekä keskiraskaan ja raskaan fyysisen aktiivisuuden määrä. Tutkittavien kehonkoostumusta arvioitiin bioimpedanssimenetelmään perustuvan laitteen avulla ja fyysistä suorituskykyä kuuden minuutin kävelymatkan, maksimaalisen polven ojennusvoiman, esikevennyshypyn hyppykorkeuden sekä käden puristusvoiman avulla. Tulokset osoittavat, että liikuntakysymyksen avulla määritetty fyysinen aktiivisuus on yhteydessä kiihtyvyysanturin avulla määritettyjen fyysistä aktiivisuutta kuvaavien muuttujien kanssa (|rs| = 0,105 – 0,333; p ≤ 0,003), mutta tutkimuksessa käytettyjen kehonkoostumusta sekä fyysistä suorituskykyä kuvaavien muuttujien ei havaittu vaikuttavan yhteyteen. Lisäksi kiihtyvyysanturin avulla määritettyjen kevyen ja etenkin keskiraskaan ja raskaan fyysisen aktiivisuuden määrien havaittiin eroavan liikuntakysymyksen mukaisissa luokissa toisistaan. Koska tässä tutkimuksessa käytetty liikuntakysymys oli yhteydessä kiihtyvyysanturin avulla määritettyyn fyysiseen aktiivisuuteen, eikä kehonkoostumusta ja fyysistä suorituskykyä kuvaavilla muuttujilla ollut vaikutusta yhteyteen, käytetyn liikuntakysymyksen voidaan todeta olevan hyväksyttävä menetelmä ainakin keski-ikäisten naisten fyysisen aktiivisuuden arvioimiseen. On kuitenkin mahdollista, että liikuntakysymyksen muotoilu, jossa korkeimmat luokat keskittyvät intensiteetiltään raskaampaan fyysiseen aktiivisuuteen on ongelmallinen, sillä se saattaa korostaa intensiteetiltään raskaamman aktiivisuuden merkitystä luokan valinnassa.
Language: Finnish
Field: Medicine
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7039153804
Cites: 132
Cited by:
Related to: 10