Year: 2021
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Luonnon monipuolinen käyttö on mahdollista luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin ansiosta. Biodiversiteettiä ei voida vaalia, suojella, tutkia tai ymmärtää syvällisesti ilman lajintuntemustaitoja. Lajintuntemustaidot ja kiinnostus luontoa kohtaan kehittävät ihmisten ymmärrystä ympäristöongelmia ja kestävää elämäntapaa kohtaan. Lajintuntemustaitojen kehittäminen voidaan nähdä osana ympäristökasvatusta, kun lajeja tarkastellaan laajemmin osana elinympäristöään. Lajeilla on kullakin oma merkityksensä ekosysteemissä. Ympäristön monimuotoisuus eli biodiversiteetti koostuu erilaisista lajeista, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Vähäiset lajintuntemustaidot vieraannuttavat luonnosta, koska luontoa ja lajeja ei osata tunnistaa eikä niitä tällöin koeta tutuiksi. Lajintuntemustaitojen on todettu olevan heikolla tasolla ja heikentyneen entisestään. Tässä tutkimuksessa selvitetään otoksen (n=183) avulla eri-ikäisten oppilaiden lajintuntemustaso. Tavoitteena on nähdä, onko se edelleen yhtä heikolla tasolla kuin aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa on todettu. Oppilaiden kasvi- ja eläintuntemustason lisäksi tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät selittävät mahdollisia eroja tuntemustason taustalla. Luontosuhde on yksi näistä mahdollisista tekijöistä. Luontosuhde vaikuttaa kiinnostukseen ja myönteiseen asenteeseen ympäristöä ja sen suojelua kohtaan. Nämä tekijät vaikuttavat osaltaan lajintuntemustaitoihin, mutta luontosuhteen vaikutusta suoraan lajintuntemustaitoihin ei ole aiemmin tutkittu. Tutkimus toteutettiin 4.–8.-luokkalaisille oppilaille. Tutkimus koostui lajintunnistustestistä, jonka avulla selvitettiin, kuinka monta lajia oppilaat tunnistavat 31 kasvi- ja 27 eläinlajista. Lisäksi oppilaat täyttivät kyselyn, jonka avulla tarkasteltiin lajintuntemustaitoihin liittyviä tekijöitä, kuten oppilaan luontosuhdetta, harrastuneisuutta ja lajintuntemuksen oppimisen lähdettä. Tulokset osoittivat, että kasvi- ja eläinlajeja tunnistettiin heikosti. Keskimäärin lajeista tunnistettiin alle puolet. Oppilaat tunnistivat enemmän eläin- kuin kasvilajeja. Tutkimuksessa saatiin selville, että sukupuoli ja luokka-aste sekä tutkimuskyselyn harrastuneisuuteen ja luontosuhteeseen liittyvät vastaukset olivat yhteydessä tunnistettujen lajien määrään. Luontosuhteeseen liitettävien kysymysten ja väittämien vastauksista yli puolet oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä lajintuntemustaitojen kanssa. Luontosuhteella on siis merkitystä lajintuntemustaitoihin. Tulokset auttavat ymmärtämään, missä määrin eri-ikäiset oppilaat tunnistavat kasvi- ja eläinlajeja ja mitkä tekijät vaikuttavat lajintuntemustaitoihin. Suuntaamalla opetusta ja kasvatustoimia näihin luontosuhteeseen liittyviin tekijöihin voidaan parantaa oppilaiden lajintuntemustaitoja.
Source: UTUPub (University of Turku)
Authors: Riski, Annika, Väinölä, Sofia
Institution: University of Turku
Language: Finnish
Subfield: Education
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Keywords: species knowledge, biodiversity, environmental education, children's knowledge, plant knowledge, animal knowledge, nature connection, environmental attitudes, age differences, gender differences, nature appreciation, sustainable living, outdoor education, nature-based solutions, nature-based products
SDG: Quality education
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7042300687
