Year: 2024
Type: dissertation
Abstract: Digitaalinen tuotepassi on osa EU:n kestävien tuotteiden ekologisen suunnittelun asetusta. Se vaikuttaa tulevaisuudessa lähes kaikkiin EU:n markkinoilla myytäviin fyysisiin tuotteisiin. Tuotteisiin on liitettävä tietoväline (esim. QR-koodi), jonka lukemalla käyttäjät pääsevät tuotekohtaiseen digitaaliseen tuotepassiin ja käyttämään sen sisältämiä tietoja. Tämän saavuttamiseksi yritysten on yhdistettävä olemassa olevaa ja uutta, sääntelyyn perustuvaa tuotedataa digitaalisiin tuotepasseihin. Tämä edellyttää uusien digitaalisten tuotepassijärjestelmien (DPPS) rakentamista, jotka integroidaan olemassa oleviin yritysjärjestelmiin ja digitaalisten tuotepassien ekosysteemiin, johon kuuluu esimerkiksi EU:n keskitetty rekisteri. Tämä tarkoittaa, että asetuksen käytäntöön paneminen edellyttää uutta dataa, uusia järjestelmiä ja lisää tiedonsiirtoja, joilla on oma ympäristöjalanjälkensä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kriittisesti digitaalisen tuotepassin ympäristövaikutuksia. \n \nTämän tutkimuksen toimeksiantaja Solita on teknologia-, strategia- ja suunnitteluyritys. Solita auttaa yrityksiä datahankkeissa ja voi vaikuttaa siihen, miten yritykset rakentavat datainfrastruktuurinsa, myös sääntelyyn liittyvissä tarpeissa. Muutaman vuoden kuluttua digitaalinen tuotepassi on pakollinen monilla valmistusteollisuuden aloilla, ja on erittäin todennäköistä, että digitaaliseen tuotepassiin liittyvien projektien määrä kasvaa lähitulevaisuudessa. Tämän työn kehittämistehtävänä ja tarkoituksena oli luoda parhaita käytänteitä vihreiden digitaalisten tuotepassijärjestelmien kehityksen tueksi. Teoreettinen viitekehys sisältää tietoa digitaalisesta tuotepassista, tieto- ja viestintätekniikan (ICT) ympäristöjalanjäljestä ja vihreistä ohjelmistoista. Vihreiden ohjelmistojen periaatteita käytettiin teoreettisena viitekehyksenä, jolle tiedonkeruu perustui. Tieto- ja viestintätekniikkaan ja digitaaliseen tuotepassiin erikoistuneita asiantuntijoita osallistettiin laadullisella verkkokyselyllä ja Miro-yhteistyöalustalla. He antoivat näkemyksensä siitä, mitä he pitävät digitaalisen tuotepassin ympäristöriskeinä ja heikkouksina, ja miten siitä voitaisiin tehdä ympäristön kannalta kestävämpi eli vihreämpi. \n \nTunnistettuja ympäristöriskejä olivat järjestelmän dataintensiivisyys ja suhteeton resurssien kuluttaminen, järjestelmäkehityksen hinta, käyttöönoton ja odotetun muutoksen epäonnistuminen, datan laatu ja luotettavuus, tietolaitteiden kulutuksen kiihtyminen sekä yhteentoimivuuden ja standardien puute. Näillä kaikilla voi olla negatiivinen vaikutus järjestelmän ympäristöjalanjälkeen. Asiantuntijoiden näkemyksiä mahdollisista ratkaisuista jalostettiin tietopohjan tiedolla ja niistä muodostettiin parhaita käytänteitä. Asiantuntijoita kutsuttiin kommentoimaan parhaiden käytänteiden ensimmäisiä versioita. Tietopohjan ja kommenttien perusteella viimeisteltiin julkaistava versio parhaista käytänteistä, jotka saivat nimekseen ”rakennuspalikat”. Ne pitävät sisällään järjestelmien muotoilussa, arkkitehtuurissa ja kehitystavoissa huomioon otettavia seikkoja, jotka vastaavat tunnistettuihin riskeihin. Rakennuspalikoiden avulla kehitetään digitaalisia tuotepassijärjestelmiä, jotka tuottavat arvoa myös liiketoiminnalle ja käyttäjille. Rakennuspalikoiden kehitystyön aikana tunnistettiin, että niiden avulla on mahdollista saavuttaa luotettavampi ja tehokkaampi järjestelmä, jonka taloudelliset ja ympäristökustannukset ovat pienemmät. Rakennuspalikat ovat saatavilla englanniksi, jolloin niitä voidaan hyödyntää kansainvälisessä kehitysympäristössä ja ne on tarkoitettu kaikkien digitaalisia tuotepassijärjestelmiä kehittävien organisaatioiden vapaaseen käyttöön.
Source: Theseus (Ammattikorkeakoulujen)
Author: Piispanen, Marika
Institution: Laurea University of Applied Sciences
Language: Finnish
Subfield: Strategy and Management
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7045915440