Year: 2023
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Puheen kehitys viivästyy jopa viidesosalla suomalaislapsista. Viivästymä voi näkyä puheen tuottamisessa, ymmärtämisessä ja vuorovaikutuksessa. Valtaosa lapsista kuroo viiveen kiinni esikouluikään mennessä. Viivästymän pitkittyessä puhutaan häiriöstä – taustalla voivat olla esimerkiksi autismikirjon häiriö tai kehityksellinen kielihäiriö. Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän ja muun kognitiivisen kehityksen mukaisesti. Siihen liittyvät sekä puheen tuoton että ymmärtämisen vaikeudet, jotka voivat vaikuttaa toimintakykyyn aikuisuuteen saakka. Kehityksellistä kielihäiriötä esiintyy jonkinasteisena noin 7 %:lla suomalaislapsista. Tässä pro gradu -työssä kielellisillä pulmilla viitataan etiologiasta riippumatta toimintakykyyn vaikuttaviin puheen ja vuorovaikutuksen ongelmiin. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka liikuntaseurat tällä hetkellä tukevat kielellisiä pulmia omaavia lapsia, millaisia esteitä seurat tunnistavat tukemisessa ja millaisia toimenpiteitä tukemisen edistämiseksi he pitävät realistisesti toteutettavina. Aineisto kerättiin keväällä 2022 yhteistyössä Aivoliiton kanssa kyselytutkimuksella, johon vastasi 85 iältään 5–10-vuotiaiden lasten parissa toimivaa seuraa. Valtaosa seuroista oli keskisuuria, 100–500 jäsenen seuroja. Yhden lajin seuroja tutkimukseen vastanneista oli 48 % ja monilajiseuroja 52 %. 30 %:lla seuroista oli käytössä toiminnoissaan puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja (AAC) joko normaalissa tai erityislapsille suunnatuissa toiminnassa. Eniten tukikeinoja oli käytössä suurissa (yli 500 jäsentä) seuroissa. Käytetyimpiä tukikeinoja olivat ilmeet ja eleet sekä kuvat. Seuroista 86 % koki, että he voisivat tukea kielellisiä pulmia omaavia lapsia nykyistä enemmän. Suurimmiksi esteiksi nimettiin ohjaajien osaamisen vaje, kysynnän vähäisyys ja rajallinen ohjausaika. Kysyttäessä, mikä voisi auttaa seuraa tukemaan kielellisiä pulmia omaavia lapsia paremmin, nähtiin keinoiksi ohjaajien osaamisen vahvistaminen, ohjausresurssien lisääminen sekä avustajat. Lisätietoa seurat toivoivat erityisesti saavansa konkreettisista puhetta tukevista ja korvaavista kommunikaatiokeinoista sekä toiminnanohjauksen tuesta. Suomalaisista liikuntaseuroista enemmistö ei tällä hetkellä tee aktiivisesti toimenpiteitä kielellisiä pulmia omaavien lasten huomioimiseksi. Tukemisen esteinä nähdään tyypillisimmin osaamisen vaje sekä resurssit. Seurat kuitenkin kokevat, että voisivat huomioida lapset paremmin ja nostivat esiin erityisesti koulutuksen merkityksen. Koulutus on seurojen mukaan tarpeen suunnata tukikeinojen soveltamisen harjoitteluun ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kielellisiä pulmia kokevia lapsia auttavat tukikeinot tukevat myös tavanomaisesti kehittyviä lapsia.
Author: Tivonen, Kaisa
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Subfield: Developmental and Educational Psychology
Field: Psychology
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7048525790
