Suomalaisten naisjalkapalloilijoiden energiansaatavuus ja sen yhteys ravitsemusosaamiseen sekä kehonkoostumukseen
Year: 2023
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Johdanto. Ravitsemuksella on merkittävä rooli jalkapalloilijan optimaalisen suorituskyvyn ulosmittaamisessa. Tutkimustieto koskien energiansaatavuutta ja ravitsemusosaamisen vaikutusta siihen naisjalkapalloilijoilla on vähäistä. Tässä pro gradu -tutkielmassa pyrittiin selvittämään alhaisen energiansaatavuuden esiintymistä suomalaisilla naisjalkapalloilijoilla. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko ravitsemustieto yhteydessä energiansaatavuuteen. Lisäksi pyrittiin selvittämään, oliko kehonkoostumus, energiansaatavuus ja ravitsemustieto yhteydessä toisiinsa suomalaisilla naisjalkapalloilijoilla. Menetelmät. Tutkimushenkilöt (n= 34) olivat 18,7 vuotiaita (± 2,9), ja heidän perustietonsa olivat seuraavat: pituus 168,5 cm (± 5,9), paino 64,2 kg (± 8,6), kehon rasvaton massa 47,6 kg (± 4,8) ja rasvaprosentti 26,4 % (± 4,7). Kehonkoostumus määritettiin kaksienergisellä röntgen-absorptiometrialla (DXA). Energiansaatavuuden laskeminen tapahtui kolmen päivän ruokapäiväkirjan, harjoitusten aikaisen kulutuksen ja kehon rasvattoman massan (FFM) avulla. Ravitsemusosaamista kartoitettiin validoidulla ravitsemusosaamiskyselyllä. Pelaajat jaoteltiin LEA- ja non-LEA-ryhmiin energiansaatavuutensa perusteella (<30 kcal/kg FFM/vrk vs. ≥ 30 kcal/kg FFM/vrk). Tilastolliset analyysit suoritettiin SPSS 28.0 ohjelmaa (IBM Corp. Armonk, NY, USA) sekä Microsoft Office Excel 2018 -ohjelmaa käyttäen. Aineiston normaalijakautuneisuus arvioitiin sekä Kolmogorov-Smirnov- että Shapiro-Wilk-testeillä. Efektikokojen analysoinnissa ryhmien välillä hyödynnettiin Mann Whitney U-testiä. Muuttujien välistä korrelaatiota laskettiin hyödyntämällä Pearsonin korrelaatiokerrointa. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi määritettiin p<0.05. Tulokset ovat ilmoitettu muodossa tulos ± keskihajonta (SD). Tulokset. Energiansaatavuus oli suomalaisilla naisjalkapalloilijoilla keskimäärin kohtalaista (40,6 ± 12,9 kcal/kg FFM/vrk). LEA-ryhmässä (n= 5) se oli 20,9 ± 5,0 kcal/kg FFM/vrk ja non-LEA-ryhmässä (n= 29) 43,9 ± 10,6 kcal/kg FFM/vrk. Energiansaatavuus vaihteli välillä 13,3-76,7 kcal/kg FFM/vrk. Energiansaatavuuden ja ravitsemusosaamisen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä (r = -0,157, p = 0,491). Kehonkoostumus, energiansaatavuus ja ravitsemusosaaminen olivat osan muuttujien osalta yhteydessä toisiinsa tilastollisesti merkitsevästi. Ravitsemusosaaminen oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä seuraaviin muuttujiin: kehon rasvaton massa (r= 0,493, p = 0,005), kehonpaino (r = 0,448, p = 0,011) ja pituus (r = 0,477, p = 0,007). Energiansaatavuus oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä seuraaviin muuttujiin: rasvamassa (r = -0,369, p = 0,041), rasvaton massa (r = -0,373, p = 0,039) sekä kehonpaino (r = 0,409, p = 0,022). Hiilihydraattien saanti jäi kaikilla suosituksesta (4,5 ± 1,5 g/kg), ja LEA- ja non-LEA-ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero lähes kaikkien ravitsemusmuuttujien suhteen. Pohdinta ja johtopäätökset. Naisjalkapalloilijoiden energiansaatavuus jää useimmiten suosituksista. Pelkkä ravitsemustiedon kasvattaminen ei vaikuta parantavan urheilijoiden energiansaatavuutta, vaan se pitäisi yhdistää henkilökohtaiseen ohjaamiseen. Uutta tutkimustietoa tärkeämpää on suhteellisen energiavajeen tietoisuuden lisääminen pelaajille ja valmentajille.
Author: Nurmi, Matilda
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Subfield: Nutrition and Dietetics
Field: Nursing
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7052639273