Year: 2024
Type: dissertation
Abstract: Yhä useampi aikuinen ei liiku terveyden kannalta riittävästi ja liikkumattomuudella on vaikutuksia niin työikäisten terveyteen, työkykyyn, kansanterveyteen kuin yhteiskunnan talouteenkin. Työaikalain yleistyöajan mukainen säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa, joten kokoaikaisesti työskentelevät viettävät suuren osan ajastaan töissä. Ajan puute ja kokemus liiallisesta väsymyksestä ovatkin tutkimuksissa olleet työikäisillä yleisimpiä koettuja esteitä vapaa-ajan liikunnan harrastamiselle. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko viikoittainen työaika yhteydessä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ja onko tämä yhteys mahdollisesti erilainen miehillä ja naisilla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää vaikuttavatko koulutustaso tai koettu terveys mahdollisina sekoittavina tekijöinä tähän yhteyteen. Tämän poikkileikkaustutkimuksen nuoret 32–38-vuotiaat työssäkäyvät tutkittavat (n = 2231, 49,5 % naisia) ovat osallistuneet Nuorten Kaksosten Terveystutkimus -pitkittäistutkimuksen viidenteen vaiheeseen. Aineisto koostuu Suomessa asuvista kaksosista, jotka ovat vastanneet 2010–2012 kerättyyn terveyskäyttäytymistä ja sairauksien taustatekijöitä kartoittavaan internet-kyselyyn. Tämän tutkimuksen analyysiin sisällytettiin tutkittavista kaikki ansiotyössä olevat, vähintään 30 tuntia viikossa työskentelevät, joille saatiin laskettua kyselyyn pohjautuva vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta kuvaava MET-indeksi (metabolinen ekvivalentti). Viikoittaista työaikaa tarkasteltiin neljässä työaikaluokassa (30–34 t/vk, 35–40 t/vk [referenssiryhmä], 41–48 t/vk, ≥ 49 t/vk). Viikoittaisen työajan yhteyttä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen tutkittiin lineaarisella regressiomallinnuksella huomioiden koulutustason tai koetun terveyden lisäksi BMI:n (kehon painoindeksi), tupakoinnin ja alkoholinkulutuksen vaikutus. Miehistä 10,3 prosenttia ja naisista 6,2 prosenttia työskenteli 41–48 tuntia viikossa. 49 tuntia tai enemmän viikossa työskenteli miehistä 12,5 prosenttia ja naisista 4,3 prosenttia. Miehillä lievä ylityö (41–48 t/vk) ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen (standardoitu β -0,002, p = 0,892). Sen sijaan miehillä runsas ylityö (≥ 49 t/vk) oli yhteydessä pienempään vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen verrattuna normaalityöaikaa (35–40 t/vk) tekeviin, riippumatta elämäntapatekijöiden vaikutuksesta (β = -0,063, p = 0,039). Koulutustason tai koetun terveyden vaikutuksen huomioimisella ei ollut vaikutusta yhteyteen. Naisilla ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä viikoittaisen työajan ja vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden välillä. Tämän tutkielman tulosten mukaan miehet tekevät yleisemmin ylitöitä ja viikoittainen runsaiden ylitöiden tekeminen näyttää olevan yhteydessä vähäisempään vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ainoastaan miehillä. Miesten ja naisten välinen ero ylitöiden tekemisen yleisyydessä tulisi ottaa huomioon työikäisten terveyden edistämisessä. Aiheesta tarvitaan lisätutkimusta laajemmin työikäisillä sekä ilmiön syy-seuraussuhteista. Jatkossa olisi mielenkiintoista ottaa huomioon myös muita vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen sekä viikoittaiseen työaikaan vaikuttavia tekijöitä.
Author: Aalto, Tuulia
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Topic: Physical Activity and Health
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7053392061