Work

Differences between the sleep indicator networks of children adopted to Finland and biological children living in Finland, and the factors explaining the differences

Year: 2021
Type: article
Study design: Observational Study
Abstract: Tavoitteet: Ulkomailta adoptoiduilla lapsilla on vanhemmille suunnattujen kyselyiden perusteella enemmän univaikeuksia kuin ei-adoptoiduilla lapsilla. Ulkomailta Suomeen adoptoitujen lasten uneen liittyviä verkostoja ei ole tutkittu aiemmissa tutkimuksissa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, onko Suomeen adoptoitujen ja Suomessa asuvien ei-adoptoitujen lasten uni-indikaattoriverkostoissa eroja ja mihin mahdolliset erot liittyvät. Menetelmät: Tutkimuksen aineisto saatiin suomalaisesta FinAdo 2 -seurantatutkimuksesta osana FinAdo-tutkimushanketta, jossa selvitetään Suomeen adoptoitujen lasten hyvinvointia ja terveyttä. Otos (n = 174) kerättiin vuosien 2015–2018 välillä adoptoiduista lapsista ja heidän vanhemmistaan sekä verrokkilapsista ja heidän vanhemmistaan. Biologisia verrokkilapsia koskeva aineisto koottiin Turun ja Kaarinan alueiden päiväkodeista 2014–2015 välisenä aikana. Lasten unta mitattiin viikon ajan aktigrafilla (aktiivisuusrannekkeella). Vanhempien univaikeuksia kartoitettiin The Jenkins Sleep Scale (JSS) -kyselyllä ja yleistä psyykkistä oireilua General Health Questionnaire-12 (GHQ-12) -kyselyllä. Lasten uni-indikaattoreille tehtiin verkostoanalyysit ja adoptoitujen lasten keskeisten unentekijöiden yhteyksiä selittäviin tekijöihin tarkasteltiin askeltavalla, logistisella regressioanalyysillä. Tulokset ja johtopäätökset: Adoptoidut lapset nukkuivat pidempään ja viettivät sängyssä enemmän aikaa kuin ei-adoptoidut verrokkilapset, heidän unensa oli katkonaisempaa ja kosinin huippu tuli myöhemmin. Uni-indikaattoreiden välisiä yhteyksiä havainnollistavat verkostot erosivat sekä rakenteeltaan että kokonaisvahvuudeltaan ryhmien välillä. Adoptoitujen lasten verkosto oli tiiviimpi eli eri unentekijät vaikuttivat toisiinsa herkemmin ja uni oli näin alttiimpaa muutoksille. Neljän keskeisimmän uni-indikaattorin ja selittävien muuttujien yhteyksiä tarkasteltiin adoptoitujen lasten ryhmässä. Selittävistä muuttujista kontrolloitiin ikä. Sekä unen määrää että unen katkonaisuutta selitti parhaiten malli, jossa oli selittäjänä pelkkä ikä, ja sängyssä vietettyä aikaa malli, jossa oli huomioitu iän lisäksi lapsen sukupuoli, lähtömaanosa ja terveysongelmat. Kosinin huippua selitti parhaiten malli, jossa oli huomioitu edellisten tekijöiden lisäksi adoptioäidin koulutus sekä adoptiovanhempien depressio ja univaikeudet.
Language: Finnish
Field: Psychology
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7062152521
FWCI:
Cites: 125
Cited by:
Related to: 10