Work

Vuoden kestävän yksilöllisen liikuntahoidon vaikutus lihavien aikuisten painoon, vyötärönympärykseen, kehon koostumukseen ja liikuntatottumuksiin : tuloksia Keski-Suomen Sairaala Novan liikuntalääketieteen poliklinikalta

Year: 2024
Type: dissertation
Abstract: Lihavuus on kansanterveydellinen ongelma, johon liittyvät useat krooniset sairaudet. Liikunta on yksi lihavuuden hoito- ja ehkäisymuoto, joka on tutkimuksien mukaan vaikuttavaa myös lihavuuden liitännäissairauksien hoidossa. Liikunnan lisääminen itsenäisesti on kuitenkin haastavaa erityisesti silloin, jos lihavuuteen liittyy inaktiivisuutta ja lisäksi myös muita sairauksia. Tällöin liikunnan lisäämiseksi saatetaan tarvita yksilöllistä liikuntaneuvontaa ja ohjausta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko yksilöllisesti räätälöidyllä liikuntahoidolla vaikutuksia lihavien aikuisten painoon, vyötärönympärykseen, kehon koostumukseen ja liikuntatottumuksiin vuoden aikana. Tuloksia analysoitiin lisäksi liikuntaa lisänneiden ja ei-lisänneiden välillä, jotta voitaisiin tarkastella, onko liikunta-aktiivisuudella vaikutusta näihin muuttujiin. Aineisto kerättiin Keski-Suomen Sairaala Novan liikuntalääketieteen poliklinikan sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Tutkimukseen sisällytettiin 93 lihavaa potilasta (59 % naisia, ka ikä 47). Yksilöllinen liikuntahoito koostui neljästä poliklinikkakäynnistä (alkukäynti sekä 3, 6, ja 12 kk kontrollikäynnit) sekä tarvittaessa puhelinkontrolleista 0,5–2 kk välein. Valituissa muuttujissa tapahtuneita muutoksia tarkasteltiin kahdessa pisteessä: alku- ja loppukäynnillä 12 kk kohdalla. Kehon koostumusta mitattiin InBody 770 -laitteella ja liikuntatottumustiedot kerättiin potilaiden sanallisista kertomuksista poliklinikan sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Vuoden aikana tutkittavien paino putosi keskimäärin 4,1 % (-4,6 kg (95 % LV -6,20; -3,04 kg), p<0,001) ja vyötärönympärys kaventui 3,8 % (-4,6 cm (95 % LV -5,83; -3,27), p<0,001). Potilaiden kehon koostumus muuttui siten, että rasvamassan määrä vähentyi keskimäärin 8,8 % (-4,0 kg (95 % LV -5,36; -2,72), p<0,001), lihasmassan määrä vähentyi 1,0 % (-0,4 kg (95 % LV -0,65; -0,12), p=0,005) ja viskeraalisen rasvan arvo (VFA) putosi 8,0 % (-16,8 cm² (95 % LV -22,74; -10,77), p<0,001). Säännöllistä liikuntaa onnistui lisäämään yhteensä 67 % potilaista ja liikuntasuositusten mukaisesti liikkuvien määrä nousi 20 %:ista 60 %:iin. Keskimääräisesti viikoittainen liikunta-aktiivisuus lisääntyi 7,4 MET-tuntia (446 MET-min (95 % LV 344–549), p<0,001), kestävyysliikunnan harrastaminen lisääntyi 62 min/vk (95 % LV 46–79, p<0,001) ja lihaskuntoharjoittelu lisääntyi 45 min/vk (95 % LV 45–73, p<0,001). Liikuntaa lisänneiden (n=62) ja ei-lisänneiden (n=31) väliset erot painossa, vyötärönympäryksessä ja kehon koostumuksessa eivät saavuttaneet tilastollista merkitsevyyttä. Kuitenkin liikuntaa lisänneiden ryhmässä muutokset olivat kaikkien muuttujien osalta tilastollisesti merkitseviä (p<0,001), kun taas liikuntaa ei-lisänneillä merkitseviä muutoksia ei tapahtunut lukuun ottamatta rasvamassaa (p=0,044) ja VFA:ta (p<0,001), joiden määrä lisääntyi. Yksilöllisesti räätälöidyllä liikuntahoidolla voidaan vaikuttaa positiivisesti lihavuuspotilaiden painoon, vyötärönympärykseen, kehon koostumukseen ja liikuntatottumuksiin 12 kk aikana. Löydös tukee yksilöllisen liikuntahoidon merkitystä heidän hoidossaan. Jatkossa tarvitaan tutkimusta nykyistä suuremmalla otoksella liikunnan merkityksen varmistamiseksi. Lisäksi tutkimukseen tulee sisällyttää kontrolliryhmä, joka saa tavanomaisen hoidon.
Language: Finnish
Field: Medicine
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7062525346
Cites: 255
Cited by:
Related to: 10