Year: 2019
Type: dissertation
Abstract: Suomalainen liikuntahallinto on aktivoinut kansalaisia liikkumaan jo useiden vuosikymmenten ajan. Silti yhä useampi liikkuu terveytensä kannalta aivan liian vähän. Riittämättömän liikunnan vahingolliset seuraukset heijastuvat yhteiskuntaan surullisina inhimillisinä kohtaloina ja valtavina terveydenhuollon kuluina. Liikunnan edistäjiltä vaaditaan nyt uusia ratkaisuja vähän liikkuvien aktivoimiseksi, sillä nykyisillä toimilla tilastoja ei ole onnistuttu liikuttamaan toivottuun suuntaan. Tulevaisuuden ratkaisuksi on povattu sitä, että liikuntaa työkseen edistävät ammattilaiset oppisivat tuntemaan kohderyhmänsä todellisuutta paremmin, jotta suunnitelluilta toimenpiteiltä voidaan edes odottaa jonkinlaista vaikuttavuutta. Ihmisten liikkumista ymmärtääkseen on ymmärrettävä liikunta osana tämän koko elämää. Liikunnan edistämisessä on lopulta kysymys ihmisten käyttäytymiseen vaikuttamisesta. Koska aiempien edistämistoimenpiteiden on todettu olleen liiaksi asiantuntijalähtöisiä ja todellisuudesta irrallisia, on lisättävä tutkimusta, joka antaa äänen itse kohderyhmälle. Tässä tutkielmassa puheenvuoro annettiin erilaisista taustoista tuleville vähän liikkuville suomalaisille aikuisille. Teemahaastattelujen avulla pyrkimyksenä oli selvittää, millaisia näkemyksiä vähän liikkuvilla on liikunnasta, miten he suhtautuvat heihin kohdistuvaan liikuntavalistukseen ja millaisia näkemyksiä heillä on liikkumista rajoittavien esteiden poistamiseksi. Yhdeksän vähän liikkuvan suomalaisen aikuisen kanssa tehdyt haastattelut rakennettiin tutkimuskysymysten pohjalta syntyneiden teemojen varaan. Tuloksiin päästiin paikantamalla haastatteluaineistosta yhteisiä tekijöitä niputtaneita teemoja, joiden tulkittiin vastaavan tutkimuskysymyksiin. Ennakko-oletuksista poiketen haastatellut vähän liikkuvat ihmiset kertoivat liikunnan olevan heille monella tapaa merkityksellistä. Yleisimpiä merkityksiä olivat hyvinvointi ja arjen toimittamiseen liittyvä välttämätön fyysinen aktiivisuus. Liikuntaan liittyvissä näkemyksissä painottui merkityksellisyyden lisäksi monenlaiset esteet sen harjoittamiselle, kuten heikoksi koettu terveys, rahatilanne ja motivaatio. Haastatellut vähän liikkuvat suhtautuivat omalle kohdalle sattuneeseen liikuntavalistukseen verrattain penseästi ja pettyneesti, mutta pitivät liikuntavalistusta silti yleisesti yhteiskunnassa kannatettavana ja tärkeänä. Suurin osa haastateltavista oli sitä mieltä, että liikunnan lisääntyminen omassa elämässä olisi toivotta-vaa. Tämän koettiin mahdolliseksi, mikäli liikunnassa ja sen edistämisessä olisivat entistä enemmän läsnä yhteisöllisyys, rutiininomaisuus ja mahdollisimman positiiviset sekä monipuoliset kokemukset. Tässä tutkielmassa haastateltujen ihmisten liikkuminen, vaikkakin vähäinen sellainen, selittyi pitkälti arjen vaatimuksilla, kuten paikkoihin siirtymisenä ja asioiden hoitamisena, jotka edellyttivät fyysistä aktiivisuutta. Tämän valossa vaikuttavinta liikunnan edistämistä olisivat toimenpiteet, jotka osuisivat jo arjessa läsnäolevien toimintojen yhteyteen, kuten liikenteeseen, elannon hankkimiseen ja koulutukseen. Näin merkittävää yhteiskunnallista haastetta ei voida enää jättää vapaaehtoisuuteen perustuvan harrastamisen kontolle. Jatkossa tehtävän tutkimuksen ja toimenpiteiden tulee keskittyä siihen, miten mahdollisimman moneen, jo suomalaisten arkeen kuuluvan toiminnon yhteyteen onnistutaan lisäämään terveydelle vält-tämätöntä, matalan kynnyksen fyysistä aktiivisuutta.
Author: Ikonen, Anni Liina
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Topic: Physical Activity and Health
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7062749200