Muutosviestinnällä parempaa muutosvalmiutta? : Sote-alan henkilöstön muutosvalmiuden tukeminen muutosviestinnällä organisaatiomuutoksen yhteydessä
Year: 2022
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Suomen historian tähän asti merkittävin hallinnollinen uudistus, sote-uudistus, asettaa sote-alan kunnalliset organisaatiot ja niiden henkilöstön koettelevan muutoksen eteen. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee muutosilmiötä henkilöstön näkökulmasta ja tutkii muutosvalmiuden ja muutosviestinnän käsitteitä julkisen sosiaali- ja terveysjärjestelmän kontekstissa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää ajankohtaisen muutoksen kohteena olevan henkilöstön kokemuksia omasta muutosvalmiudestaan ja muutosprosessin aikana toteutuneesta muutosviestinnästä sekä nostaa esille henkilöstön toiveita ja tarpeita muutosviestinnän suhteen. Näiden lisäksi tutkielman tavoitteena oli luoda käytäntöön sovellettavaa tietoa siitä, miten muutosviestinnän keinoilla voidaan tukea henkilöstön muutosvalmiutta muutoksen yhteydessä. Henkilöstön kokemuksia omasta muutosvalmiudestaan ja toteutuneesta muutosviestinnästä kartoitettiin Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän henkilöstölle kohdistetulla verkkokyselyllä. Verkkokysely toteutettiin sähköisesti keväällä 2022, ja siihen vastasi yhteensä 1542 työntekijää. Määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja kyselyssä jätetyt avoimet vastaukset analysoitiin sisällönanalyysiin lukeutuvalla teemoittelulla. Tutkielman teoreettinen pohja rakentui muutosvalmiutta ja muutosviestintää käsittelevään kirjallisuuteen ja aikaisemmin tutkittuun tietoon. Muutosvalmiuden käsitettä tarkasteltiin esimerkiksi Holtin ja muiden (2010), Armenakiksen ja muiden (1993) ja Weinerin ja muiden (2008) muutosvalmiutta käsittelevän tutkimuksen kautta. Muutosviestinnän käsitettä lähestyttiin tarkastelemalla miten muutosvalmiuden ja muutosviestinnän käsitteiden yhteyttä kuvataan kirjallisuudessa ja tarkastelemalla muutosviestinnän keinoja ja kanavia. Tutkielman tulokset tukivat aiempaa tutkimusta siinä, että muutostilanteet ja niiden seuraukset aiheuttavat usein suurta epävarmuuden tunnetta henkilöstössä. Tulosten perusteella voitiin todeta, että muutokset koskettavat yksittäistä työntekijää syvältä. Kyselyyn vastanneet pitivät erityisen tärkeänä, että työntekijöille viestitään muutoksen vaikutuksista heidän työtilanteeseen. Tuloksissa nousi esille, että viestintä koettiin määrällisesti ja sisällöllisesti puutteelliseksi ja erityisesti käytännön asioista viestiminen koettiin jääneen vähille. Muutoksen tavoitteista ja suurista linjoista viestiminen toteutui, mutta aiheutti samalla, että muutos jäi etäiseksi henkilöstölle. Lisäksi viestinnän dialogisuus ja henkilöstön mahdollisuudet tuoda esille omia näkökulmia muutoksesta koettiin huonona. Nämä ovat teoriassa todettu olevan ratkaisevia tekijöitä henkilöstön muutosvalmiuden kannalta. Viestintäkeinojen suhteen voitiin todeta, että henkilöstö kaipasi enemmän kasvokkain tapahtuvaa viestintää, mikä näkyi myös teoriassa tärkeänä seikkana. Lisäksi teoriassa esille noussut esihenkilöiden tärkeä rooli muutosvalmiuden ja muutosviestinnän kannalta näkyi myös tämän tutkielman tuloksissa. Tutkielman tulokset lisäävät ymmärrystä henkilöstön muutoskokemusta kohtaan ja ohjaa panostamaan henkilöstön muutosvalmiutta tukeviin viestinnän laadullisiin ja määrällisiin vaatimuksiin.
Source: Osuva (University of Vaasa)
Author: Ålgars, Janina
Language: Finnish
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7067830216
