Year: 2025
Type: dissertation
Abstract: Koronapandemian aikana etä- ja hybridityö yleistyivät nopeasti asiantuntijaorganisaatioissa. Sittemmin on tehty paluuta aikaan ennen pandemiaa ja alettu lisäämään lähityöpäivien määrää. Kansainvälisen konsernin linjauksen mukaisesti suomalaisessa asiantuntijaorganisaatiossa päätettiin luopua hybridityömallista ja siirtyä takaisin toimistotyöhön. Muutoksen toteuttamista toimeksiantajaorganisaatiossa tarkasteltiin muutosjohtamisen näkökulmasta hyödyntäen erityisesti ADKAR-mallia, joka keskittyy yksilön muutosprosessin tukemiseen. Tutkimuksessa käytettiin monimenetelmällistä lähestymistapaa, jossa yhdistyivät määrälliset ja laadulliset menetelmät. Aineisto koostui kahdesta henkilöstökyselystä, kokousmuistioista sekä sisäisestä viestinnästä. Kyselyt toteutettiin helmikuussa ja toukokuussa 2025 ja niissä selvitettiin työntekijöiden kokemuksia muutoksen tarpeellisuudesta, viestinnästä, tuesta ja vaikutuksista työhyvinvointiin. Lisäksi analysoitiin, miten muutosviestintä toteutui suhteessa ADKAR-mallin vaiheisiin. Tulokset osoittivat, että muutos koettiin aluksi ristiriitaisesti: 69 % ei pitänyt sitä tarpeellisena ja 66 % koki sen heikentäneen työhyvinvointia. Toukokuussa suhtautuminen oli selkeästi myönteisempää, mutta edelleen ilmeni epävarmuutta ja tuen puutetta. Viestinnän selkeys, vuorovaikutteisuus ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen nousivat keskeisiksi kehittämiskohteiksi. Avoimissa vastauksissa korostuivat erityisesti toiveet joustavuudesta, konkreettisesta tuesta ja mahdollisuudesta osallistua muutoksen suunnitteluun. Lopulta kuitenkin toukokuussa oltiin merkittävästi enemmän sopeutuneita muutokseen. Johtopäätöksissä korostettiin, että onnistunut muutos vaatii selkeää viestintää, osallistamista ja jatkuvaa tukea. Lean-ajattelun mukaisesti muutos nähdään jatkuvana oppimisprosessina, jossa organisaation muutoskyvykkyys on keskeinen kilpailuetu. Kehittämisehdotuksina esitettiin muun muassa palautteen systemaattista hyödyntämistä, avainhenkilöiden valmennusta ja kulttuuristen riskien ennakointia. Lisäksi tarkasteltiin muutoksen vaikutuksia, kuten työmatkaliikenteen lisääntyminen ja toimitilojen resurssitehokkuus, kestävän kehityksen näkökulmasta.
Source: Theseus (Ammattikorkeakoulujen)
Author: Tuunainen, Emilia
Institution: JAMK University of Applied Sciences
Language: Finnish
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7111722143
