Work

Assessing PFOA contamination risk in artificial recharge of groundwater using a dynamic river model

Year: 2015
Type: dissertation
Abstract: Vedenlaatutukimuksessa on viime vuosina alettu kiinnittää huomiota mahdollisesti ympäristölle ja ihmisen terveydelle haitallisiin aineisiin (emerging pollutants), joihin lukeutuu lääkeaineita sekä teollisuuden, maatalouden ja kulutustuotteiden kemikaaleja. Nämä aineet esiintyvät ympäristössä usein hyvin pieninä pitoisuuksina, niiden haitallisuutta on vaikea mitata, ja turvallisen pitoisuuden raja-arvojen määrittäminen niille on haastavaa. Näitä yhdisteitä on havaittu kaikkialta ympäristöstä, juomavedestä, ruuasta ja ihmisistä. Tässä työssä mallinnettiin perfluoro-oktaanihapon (PFOA) ja asesulfaamin kulkeutumista Kokemäenjoen alkuosaan ja sen yläpuolisiin vesistöihin rakennetulla SOBEK-jokimallilla. Mallinnusalueen loppupuolella Karhiniemessä sijaitsee Turun Seudun Veden raakavedenottamo, jolta Kokemäenjoesta pumpattu raakavesi johdetaan Virttaankankaan tekopohjavesilaitokselle. Työssä hyödynnettiin Suomen ympäristökeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteistyöprojekti CONPAT:ssa kehitettyä virtausmallia sekä vedenlaadun mittaustuloksia vuosilta 2012–2014. Työn päätavoitteina oli selvittää, (1) millä välillä PFOA:n pitoisuus todennäköisesti vaihtelee tekopohjavesilaitoksen raakavedessä nykykuormituksella, (2) voiko PFOA:n pitoisuus raakavedessä nousta haitalliselle tasolle, ja (3) mikä koealueen kunnallisten jätevedenpuhdistamojen vaikutus on PFOA-kuormaan. Lisäksi työssä tarkasteltiin (4) SOBEK-mallin toimivuutta koealueella. PFOA:n pitoisuus raakavedessä vaihteli ajanjaksolla 1.1.2012–16.2.2014 mittaustulosten mukaan mallinnettuna välillä 0,36–0,92 ng/l ja mittaustulosten maksimiarvojen mukaan mallinnettuna välillä 1,17–3,12 ng/l. Maksimiarvot 0,92 ja 3,12 ng/l ovat vastaavasti 2,3 % ja 7,8 % juomaveden ohjeellisesta raja-arvosta 40 ng/l. Näillä pitoisuuksilla ruoka on ihmisen PFOA-altistuksen kannalta juomavettä huomattavasti merkittävämpi lähde. Jatkuvan PFOA-päästön kriittiseksi suuruudeksi määritettiin noin 1800 µg/s (156 g/d), jolla ohjeellinen raja-arvo ylittyi vuoden 2013 lokakuun alivirtaamajaksolla. SOBEK-malliin tuleva kokonaismediaanikuorma on noin 125 µg/s ja maksimikuorma 328 µg/s. Työn tulosten perusteella on epätodennäköistä, että raakaveden PFOA-pitoisuus nousisi haitalliselle tasolle. Huolimatta siitä, että kunnallisia jätevedenpuhdistamoja pidetään usein merkittävimpänä PFOA:n lähteenä pintavesiin, aiheuttavat koealueen kunnalliset jätevedenpuhdistamot tämän työn tulosten mukaan keskimäärin vain 5–11 % vedenottopisteeseen saapuvasta PFOA-kuormasta. Mittaustulosten vaihteluväliin suhteutettu absoluuttinen keskivirhe oli eri näytteenottopaikoissa asesulfaamin mallinnustuloksille 15–24 % ja PFOA:n mallinnustuloksille 18–50 %. Virhe johtuu todennäköisesti lähinnä virtausmallin virheestä sekä reunaehtoina ja mallin arvioinnissa apuna käytettyjen pintavesimittausten huonosta edustavuudesta.
Author: Happonen, Maiju
Institution: Aalto University
Language: Finnish
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7112854650
Cites: 47
Cited by: 1
Related to: 10