Year: 2023
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Tutkimuksessa selvitettiin Maavoimissa palvelevien ammattisotilaiden asennetta fyysistä toimintakykyä sekä sen ylläpitämistä, kehittämistä ja testaamista kohtaan. Lisäksi päämääränä oli selvittää, mikä yhteys asenteilla on ammattisotilaiden fyysisen harjoittelun määrään ja kuntotestituloksiin. Tavoitteena oli myös kartoittaa, millä taustatekijöillä on yhteys henkilön asenteisiin sekä tutkia, mikä on kiireen ja sota-harjoitusten koettu vaikutus fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Tutkimuksen otoksena toimivat Kainuun prikaatissa, Karjalan prikaatissa sekä Panssariprikaatissa palvelevat ammattisotilaat. Otokseen valikoituneille ammattisotilaille lähetettiin sähköpostilla saatesanat ja linkki vastauslomakkeeseen. Vastaukset kerättiin TUVE-PVMoodle-alustalla. Kyselyssä oli 44 pakollista monivalintakysymystä sekä kaksi vapaaehtoista avointa kysymystä. Monivalintakysymykset olivat joko strukturoituja kysymyksiä tai asenneväittämiä. Vastausprosentti oli 31,0 % ja vastauksia saatiin ammattisotilailta yhteensä 356 kappaletta. Vastausten analysointiin käytettiin IBM:n SPSS 25 -ohjelmistoa. Analysointi tehtiin käyttämällä kuvailevia tunnuslukuja, frekvenssijakaumia, ristiintaulukointia sekä korrelaatio- ja varianssianalyysiä. Avoimet vastaukset tulkittiin jakamalle ne luokkiin ja vertailemalla luokkien kokoa. Tutkimuksessa havaittiin Maavoimien ammattisotilaiden asenteen fyysistä toimintakykyä ja sen kehittämistä kohtaan olevan pääosin erinomainen. Hyvän asenteen omaavat myös harrastivat enemmän kestävyys- ja lihasvoimaa kehittävää liikuntaa sekä viikkoliikuntaa. Ammattisotilaiden kunto on pääsääntöisesti hyvä, mutta joukossa oli myös sellaisia, jotka eivät kuntonsa puolesta ole sopivia edes esikuntatehtäviin. Kiire ja sotaharjoitukset koetaan merkittäviksi fyysisen toimintakyvyn edistämistä haittaaviksi tekijöiksi. Noin puolella vastaajista sotilaallisten harjoitusten määrä vaikeutti merkittävästi fyysisen kunnon ylläpitoon. Valtaosa vastaajista koki myös, etteivät kykene sotaharjoitusten aikana ylläpitämään fyysistä kuntoaan. Vastaajista alle neljännes ilmoitti voivansa harrastaa viikkoliikuntaa toivomassaan laajuudessa. Suurimmat syyt viikkoliikunnan harrastamattomuudelle olivat työkiireet sekä työn kuormittavuus. Tutkimuksessa ei löydetty sellaisia taustatekijöitä, joilla olisi yhteys asenteeseen, joten asenteiden taustojen selvittäminen vaatii lisätutkimusta. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että asennetta ja liikuntamahdollisuuksia parantamalla voidaan saada sotilaita liikkumaan enemmän ja siten saavuttamaan parempi fyysinen toimintakyky. Hyvän asenteen konkretisoituminen liikuntakäyttäytymisenä ei ole itsestään selvää. Huomattava osa vastaajista ei liikkunut vähimmäissuositusten mukaisesti. Hyvän asenteen lisäksi tarvitaan myös liikuntamahdollisuuksia. Erityisesti heikkokuntoisten kunnon kehittämiseksi on löydettävä keinoja. Viikkoliikunnan mahdollistaminen työkuormaa vähentämällä toimisi etenkin fyysisesti passiivisimpien liikuntaa edistävänä tekijänä, jos heidät saadaan käyttämään viikkoliikuntaan varattu aika liikkumiseen. Sotaharjoitusten aiheuttamaa kuormaa voidaan vähentää joko harjoitusten määrää vähentämällä tai mahdollistamalla liikunnan harrastaminen ja riittävä palautuminen harjoitusten aikana.
Source: Doria (University of Helsinki)
Author: Ryynänen, Janne
Institutions: Swedish Defence University, National Defence University
Language: Finnish
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7115242914
