Work

Kouluttajien energian ja energiaravintoaineiden saanti sotaharjoituksissa

Year: 2025
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Ravitsemuksella on keskeinen rooli ihmisten terveydessä sekä fyysisessä toimintakyvyssä. Sotilaiden toimiessa fyysisesti vaativissa olosuhteissa, ravitsemuksen merkitys korostuu. Sotilaiden ravitsemustutkimusta on tehty Suomessa pääosin varusmiehillä ja reserviläisillä. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön ravitsemustutkimus on jäänyt vähemmälle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon Puolustusvoimien palkattuun henkilöstöön kuuluvat kouluttajat saavat energiaa sotaharjoitusten aikana sekä onko energian koostamat energiaravintoaineet yleisten ravitsemussuositusten tai sotilaille kohdistettujen suositusten mukaisia. Tavoitteena oli myös selvittää, onko energiansaannissa tai energiaravintoaineiden saannissa eroja ampuma- ja taisteluharjoituksen välillä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 16 vapaaehtoista kouluttajatehtävissä tai sotaharjoituksissa niihin rinnastettavissa tehtävissä palvelevaa sotilasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin esitäytetyillä ruokapäiväkirjoilla ampuma- ja taisteluharjoituksessa. Ampumaharjoituksessa tutkittavia oli 12 ja aineistoa saatiin kahden vuorokauden ajalta. Taisteluharjoituksessa tutkittavia oli 12 ja aineistoa saatiin kolmen vuorokauden ajalta. Ruokapäiväkirjojen koostamiseen käytettiin Fineli - ruokapäiväkirjaohjelmaa, josta saatu raportti analysoitiin Microsoft Excelin laskutoimintojen avulla. Harjoitusten välisiä eroja tarkasteltiin SPSS -ohjelmistolla. Kouluttajien energiansaanti oli ampumaharjoituksessa 2121 ± 558 kcal ja taisteluharjoituksessa 2044 ± 636 kcal. Kouluttajien energiaravintoaineiden saanti jakautui ampumaharjoituksessa siten, että proteiinia saatiin 14 ± 4 E%, hiilihydraattia 48 ± 10 E% ja rasvoja 35 ± 8 E%. Sakkaroosin saanti oli 11 ± 7 E% ja ravintokuitua 20 ± 7 g·d−1 . Tyydyttyneitä rasvahappoja saatiin 13 ± 4 E%, kertatyydyttymättömiä 13 ± 3 E% ja monityydyttymättömiä 6 ± 2 E%. Taisteluharjoituksen energiaravintoainejakauma oli 16 ± 4 E% proteiinia, 46 ± 8 E% hiilihydraattia ja 35 ± 8 E% rasvoja. Sakkaroosin saanti oli 11 ± 5 E% ja ravintokuidun 23 ± 9 g·d−1 . Tyydyttyneitä rasvahappoja saatiin 10 ± 3 E%, kertatyydyttymättömiä 14 ± 4 E% ja monityydyttymättömiä 8 ± 2 E%. Ainut tilastollisesti merkitsevä ero ampuma- ja taisteluharjoituksen välillä havaittiin monityydyttymättömien rasvahappojen saannissa (t (58) = -3,479; p = 0,001). Tämän tutkimuksen mukaan tutkimukseen osallistuvien kouluttajien energiansaanti vaikutti liian alhaiselta täyttämään fyysisesti vaativien sotaharjoitusten energiatarpeen. Lisäksi hiilihydraattien ja rasvojen saanti ei täyttänyt sotilaille eikä urheilijoille suositeltujen ravitsemussuositusten vaatimuksia suhteellisina arvoina. Kansallisiin tai Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin rinnastettuna hiilihydraattien suhteellinen saanti oli alarajalla ja rasvojen saanti ylärajalla. Vähäisestä hiilihydraattien saannista johtuen myöskään ravintokuitua ei saatu suositusten mukaista määrää. Aamupalojen heikkous vaikutti olevan merkittävänä syynä energiansaannin vähyyteen. Koska tässä tutkimuksessa tutkittujen sotilaiden ravitsemustottumukset eivät määrällisesti ja laadullisesti pääse suositusten mukaisiin määriin sotaharjoituksessa, tulisi sotilaiden keskittyä entistä enemmän ravitsemuksen laatuun sotaharjoitusten ulkopuolella. Tutkimuksen tuloksia on syytä tarkastella kriittisesti tutkimuksen vähäisen osallistujamäärän (n=16) sekä itseraportointimenetelmissä esiintyvien haasteiden, kuten aliraportoinnin vuoksi
Author: Kekkonen, Joona
Language: Finnish
Field: Medicine
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7115387738
Cites: 72
Cited by:
Related to: 10