Year: 2025
Type: dissertation
Abstract: Tällä opinnäytetyöllä haluttiin selvittää tutkimuslaboratoriossa käytettyjen typen analyysimenetelmien soveltuvuutta, laatua ja tarkkuutta sekä pyrkiä testaamaan juomateollisuudessa syntyvän sivuvirran potentiaalia mahdolliselle kiertotalouden ratkaisulle. Toimeksiantajana oli HAMK Bio -tutkimusyksikkö ja työ tehtiin Euroopan unionin osarahoittamalle Teollisuusvesistä biokaasua ja arvokomponentteja (VESITAR) -hankkeelle. Hanke tutkii teollisuudessa syntyvien jäte- tai sivuvirtavesien potentiaalia, pyrkien löytämään erilaisia hyödyntämis- tai käsittelytapoja. Työn tavoitteena oli tutkia kuinka tarkkoja ja keskenään vertailukelpoisia tuloksia tutkimusyksikössä käytetyillä analyysimenetelmillä saadaan. Ovatko käytetyistä analyysimenetelmistä saadut tulokset vertailukelpoisia myös ulkopuolisen akkreditoidun laboratorion saamien tulosten kanssa. Lisäksi haluttiin tietää, kuinka soveltuva juomateollisuuden uutosvesi on typpipitoisuutensa puolesta mikrolevän kasvatukseen. Aluksi viitekehyksessä perehdyttiin kemian kirjallisuuden avulla typpeen ja sen aiheuttamiin ongelmiin luonnossa. Lisäksi avattiin tutkimuksessa käytettyjen analyysilaitteiden teoriaa ja perehdyttiin mikroleviin ja niiden ominaisuuksiin aiemman tutkimuksen perusteella. Kokeellisessa osuudessa tutkimukset tehtiin kolmella eri analyysilaitteella: alkuaineanalysaattorilla (CHNS/O), ravinneanalysaattorilla (Seal Analytical) ja Kjeldahl-typen määritykseen tarkoitetulla Kjeltecillä. Tutkittavina näytteinä oli juomateollisuudessa sivuvirtana syntyvä uutosvesi ja referenssinäytteenä toimi kaupallinen kuivattu mikrolevä C. vulgaris. Näytteistä tutkittiin joko kokonaistyppeä tai liuennutta ammoniumtyppeä kullakin laitteella sen ominaisuuksien mukaan. Lisäksi näytteet lähetettiin ulkopuoliseen akkreditoituun laboratorioon, jotta saatiin tuloksille vertailupohjaa. Kokonaistypen alkuaineanalysaattorin tulokset C. vulgaris -näytteellä yhtenivät ulkopuolisten tulosten kanssa, mutta Kjeldahl-menetelmällä saadut tulokset poikkesivat hieman. Myös uutosvedestä saadut Kjeldahl-kokonaistyppitulokset poikkesivat ulkopuolisista tuloksista. Ammoniumtypen osalta ravinneanalysaattorin tulokset ja ulkopuoliset tulokset olivat lähellä toisiaan, kun taas Kjeldahl-menetelmällä saadut tulokset poikkesivat niistä. Rinnakkaiset mittaukset kaikilla menetelmillä tuottivat yhteneviä tuloksia. Voidaan siis todeta, että alkuaineanalysaattorilla ja ravinneanalysaattorilla saadaan tarkkoja, vertailukelpoisia tuloksia, kun niillä tutkitaan menetelmään sopivaa näytettä. Kjeldahlilla saadut tulokset olivat poikkeavuudestaan huolimatta molemmissa määrityksissä samaa kokoluokkaa muiden tulosten kanssa, joten tuloksia voidaan pitää luotettavina, muttei kuitenkaan yhtä tarkkoina. Nestemäisen näytteen kokonaistypen tarkka määritys osoittautui ongelmalliseksi. Jatkoa ajatellen tähän määritykseen pitää perehtyä syvällisemmin ja kehittää menetelmää tai investoida uusiin laitteen osiin. Typpipitoisuus uutosvedessä vaihteli tutkittujen erien välillä ja oli osassa hyvinkin alhainen erityisesti liukoisen typen osalta. Tämän vaihtelun vuoksi sitä ei voida pitää ihanteellisena mikrolevän kasvatusalustana. Toisaalta uutosveden typen ja mahdollisten muiden ravinteiden poistoon vedenpuhdistusmielessä mikrolevän toimivuutta voitaisiin kuitenkin testata.
Source: Theseus (Ammattikorkeakoulujen)
Author: Kuusisto, Sirja
Language: Finnish
Subfield: Waste Management and Disposal
Field: Environmental Science
Domain: Physical Sciences
SDG: Zero hunger
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7116211642
