Year: 2013
Type: dissertation
Abstract: Keinotekoisesti tuotetut sanalliset tunneilmaisut aktivoivat ihmisen tunnejärjestelmää Puhe on yksi ihmisen tärkeimmistä ja keskeisimmistä kanavista ilmaista tunteita ja rakentaa sosiaalisia suhteita. Tunteita voidaan ilmaista puheessa sekä sanallisen sisällön että puheen prosodian, kuten äänen korkeuden, voimakkuuden ja sävelkulun, avulla. Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten pelkkä puheen sanallinen tunnesisältö aktivoi kuuntelijan tunnejärjestelmää. Puhesynteesi eli keinotekoinen puhe tarjosi tähän hyvän mahdollisuuden, koska keinotekoisesti tuotetussa puheessa puheen prosodiaa voidaan tarkasti säädellä. Toisaalta, tunteiden merkitys on tunnistettu tärkeäksi osaksi myös ihminen-tietokone vuorovaikutusta ja on ehdotettu, että tietokoneiden tunneälyä kehittämällä voitaisiin parantaa ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen laatua. Aikaisempien tutkimusten perusteella ei ole kuitenkaan esimerkiksi selvää, miten tietokoneen ilmaisemat tunteet vaikuttavat ihmisiin. Voiko esimerkiksi tietokoneen ilmaisema tunne ikään kuin tarttua ihmiseen? Erilaiset puhesyntetisaattorit mallintavat kukin eri tavalla puheääntä kuulostaen enemmän tai vähemmän ihmismäisiltä. Näin ollen oli mahdollista tutkia myös sitä, miten äänen ihmismäisyys vaikuttaa tunnereaktioihin. Väitöskirjan osatutkimuksissa ihmisille esitettiin erilaisia tunnesisältöisiä sanoja ja lauseita, jotka tuotettiin erilaisilla puhesynteesitekniikoilla. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten sanalliset tunneilmaisut vaikuttavat ihmisiin tunnekokemuksen ja fysiologian (pupillin koko, sähköinen kasvolihasaktivaatio ja syke) tasolla. Lisäksi tutkittiin, vaikuttaako puheen sisältö siihen, millaiseksi ihmiset arvioivat äänen laadun. Tulokset osoittivat, että keinotekoisesti tuotetun tunnesisältöisen puheen passiivinen kuuntelu aiheutti muutoksia sekä ihmisten tunnekokemuksissa että fysiologisissa vasteissa. Yleisesti ottaen tunneilmaisut, jotka oli tuotettu ihmismäisemmällä äänellä, aiheuttivat voimakkaampia tunnearviointeja ja tunteisiin liittyviä kehon reaktioita kuin vähemmän ihmismäisellä äänellä tuotetut tunneilmaisut. Tulokset osoittivat myös, että puheen sisältö vaikutti siihen, miten ihmiset arvioivat äänen laatua. Kun viestin sisältö oli myönteinen, ihmiset arvioivat äänen miellyttävämmäksi ja selkeämmäksi kuin silloin, kun puheen sisältö oli kielteinen tai neutraali. Tulokset osoittavat sanallisen ilmaisun merkityksen ihmisten viestinnässä. Vaikka tunneviestit oli puhuttu pääasiassa täysin monotonisella äänensävyllä ilman vuorovaikutuskontekstia ihmisen ja tietokoneen välillä, tunneviestit aktivoivat ihmisen tunnejärjestelmää aiheuttaen muutoksia sekä tunnekokemuksissa että kehon reaktioissa. Tulosten perusteella näyttää siis siltä, että keinotekoisesti tuotetut tunneilmaisut voivat herättää samankaltaisia tunnereaktioita ihmisissä kuin toisen ihmisen välittämät tunneviestit.
Author: Ilves, Mirja
Institutions: Tampere University, University of Tampere
Language: English
Topic: Emotion and Mood Recognition
Subfield: Artificial Intelligence
Field: Computer Science
Domain: Physical Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7132010432
