Year: 2025
Type: dissertation
Abstract: Työelämää on kohdannut murros jo pidemmän aikaa. Digitalisaatio ja globalisaatio ovat olleet vaikuttamassa tähän keskeisesti, mutta myös asenteet työntekoa kohtaan ovat muuttuneet. Teknologian kehittyminen on ollut yksi keskeisimmistä tekijöistä mahdollistamassa hybridityöhön siirtymisen, mutta Covid-19-pandemia vauhditti siirtymää etätyön kautta hybridityöhön. Hybridityö tarjoaa joustavuutta arkeen, mutta haastaa samalla hyvinvointia sekä hyvinvoinnin johtamista uudella tavalla, sillä fyysinen ja psykososiaalinen työympäristö ovat erilaisia hybridityössä toimistolla työskentelyyn verrattuna. Aiempi tutkimus hybridityön vaikutuksista hyvinvoinnille perustuu aikaan ennen pandemiaa tai pandemian aikaiseen etätyöaikaan. Tämän vuoksi tutkimusta hybridityön vaikutuksista hyvinvoinnille tarvitaan nykyisessä tilanteessa. Johtaminen nähdään keskeisenä tekijänä hyvinvointia tukevan ympäristön rakentamisessa. Hybridityön yleistymisen myötä käytännöt hyvinvoinnin johtamiseksi kaipaavat uudelleentarkastelua. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia miten hybridityö vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin sekä kuinka johtamisen avulla voidaan tukea hyvinvointia hybridityössä. Vastaamalla päätutkimuskysymyksiin voidaan parantaa yrityksen käytäntöjä hyvinvoinnin osalta hybridityössä, kun ymmärretään hybridityön vaikutukset sekä johtamisen keinot. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja empiiristä materiaalia kerättiin haastatteluiden avulla. Haastatteluissa taustoitettiin teemaa kysymyksillä hyvinvoinnista ja hybridityöstä yleisellä tasolla, mutta painopisteenä haastatteluissa oli hyvinvointi hybridityössä sekä hyvinvoinnin johtaminen hybridityössä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina, ja tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kymmentä henkilöä. Kaikki haastateltavat valittiin käyttäen tarkoituksenmukaista otantaa kohdeyrityksen sisältä. Haastatteluihin valittiin tietotyöntekijöitä sekä esihenkilöasemassa toimivia henkilöitä eri taustoilla. Kerättyyn aineistoon sovellettiin temaattista analyysiä ja apuna käytettiin Atlas.ti -työkalua. Empiirisen tutkimuksen lisäksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus. Tutkimustulokset osoittavat, että hybridityö sekä haastaa että parantaa psykososiaalista ja fyysistä hyvinvointia. Keskeisin hyöty psykososiaaliselle hyvinvoinnille hybridityössä on mallin tuoma joustavuus työntekoon. Myös keskittyminen ja yhteenkuuluvuuden tunne paranevat. Haasteena puolestaan nähdään työajan pidentyminen sekä yksinäisyyden tunne. Stressin kehittymisen osalta hybridityön pelisäännöt ovat ratkaisevassa osassa. Fyysisen hyvinvoinnin osalta ajan lisääntyminen mahdollistaa terveyteen liittyvien rutiinien paranemisen. Myös työtilojen personointi helpottuu ja mahdollistaa paremman ergonomian. Toisaalta taas ergonomia kotitoimistoilla nähdään haasteena hybridityössä. Liikunnan määrä nähdään hybridityön seurauksena joko lisääntyvän tai vähenevän. Oma motivaatio on tässä keskeinen roolissa. Hyvinvoinnin johtamisen osalta tutkimustulokset osoittavat, että hyvinvoinnin johtamisessa on viisi keskeistä tekijää vaikuttamassa hyvinvoinnin johtamisen onnistumiseen hybridityössä. Organisaatiokulttuurin osalta hybridityötä tukevan ympäristön luominen ja johtamistyylin osalta hyvinvoinnin subjektiivisen luonteen ymmärtäminen ovat keskeisessä osassa. Työntekijöiden sitoutumisen tukeminen, teknologian tehokas hyödyntäminen sekä tehokas viestintä tukevat onnistunutta hyvinvoinnin johtamista hybridityössä.
Author: Hellman, Viivi
Institutions: Tampere University, University of Tampere
Language: Finnish
Subfield: Sociology and Political Science
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7132878810
