Year: 2024
Type: dissertation
Abstract: Tutkielman tavoitteena on vastata kahteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäinen kysymys on: Miten taloudellinen kestävyys on ymmärretty kestävään kehitykseen liittyvissä tieteellisissä tutkimuksissa? Tähän kysymykseen vastaamalla selvitetään, mistä konsepteista taloudellisen kestävyyden sisältö muodostuu. Toinen tutkimuskysymys on: Miten taloudellinen kestävyys on näkynyt Suomen hallitusten hallitusohjelmissa vuosina 2015–2023 suhteessa kestävän kehityksen kahteen muuhun osa-alueeseen? Tarkastelun kohteena ovat Sipilän, Marinin ja Orpon hallitusten hallitusohjelmat sekä Sipilän hallituksen kestävän kehityksen toimintasuunnitelma. Nämä asiakirjat muodostavat tutkimuksen varsinaisen aineiston. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja siinä on piirteitä sekä empiirisestä tutkimuksesta että teoreettisesta tutkimuksesta. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla on sovellettu teorialähtöistä analyysiä. Apuvälineenä siinä on hyödynnetty systemaattista käsiteanalyysiä. Toisen tutkimuskysymyksen osalta on sovellettu teoriaohjaava analyysiä. Nämä analyysimenetelmät ovat osa sisällönanalyysiä. Lisäksi tutkimustuloksia esitettäessä on hyödynnetty abduktiivista ja induktiivista päättelyä. Tutkimustulosten perusteella taloudellisen kestävyyden määritelmästä ei olla yksimielisiä, mutta sen yleistason määritelmiä yhdistävät se, että niissä on painotettu sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta sekä taloudellisen toiminnan järjestämistä niin, ettei se heikentäisi yhteiskunnan sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Taloudellisen kestävyyden yksityiskohtaisempaa määritelmää on tutkimuksessa avattu tuomalla esiin siihen liittyvien merkittävien alakonseptien sisältöä. Kyseisiä alakonsepteja ovat fiskaalinen kestävyys, taloudellisen kasvun ja taloudellisen kehityksen väliset erot, vahva ja heikko kestävyys, Kuznetsin-käyrät sekä SDG:t 7, 8, 9, 11 ja 12. Toisen tutkimuskysymyksen osalta tutkimustulokset osoittavat, että Sipilän ja Orpon hallitusohjelmissa kestävän kehityksen kolmesta osa-alueesta, erityisesti taloudellinen kestävyys, on muita kestävän kehityksen osa-alueita näkyvämmin esillä. Sitä on osittain edistetty kahden muun kestävän kehityksen osa-alueen kustannuksella. Marinin hallitus taas on hallitusohjelmassaan priorisoinut erityisesti sosiaalisen kestävyyden edistämistä. Marinin hallitus on valmis edistämään sosiaalista kestävyyttä, vaikka se rasittaisi julkista taloutta, mutta ei toisinpäin. On mielenkiintoista, miten kestävän kehityksen kokonaisuuden implementointi eroaa teoriatasolla ja käytännön tasolla. Teoriatasolla kestävän kehityksen osa-alueita tulisi edistää kokonaisvaltaisesti. Käytännön tasolla tämä on kuitenkin haasteellista, sillä kestävää kehitystä edistävät entiteetit kohtaavat väistämättä poliittisia ja resursseihin liittyviä rajoitteita, jotka pakottavat ne priorisoimaan joitain osa-alueita muiden osa- alueiden edelle. Toinen kiinnostava seikka on se, että Suomessa hallitukset vaikuttavat pitävän kestävää kehitystä osin irrallisena kokonaisuutena hallitusten ydintoiminnasta. Kestävä kehitys on paikoin jopa ulkoistettu ulkopuolisille tahoille. Kestävän kehityksen integroiminen osaksi kaikkia hallitusten päätöksiä vauhdittaisi siihen liittyvien tavoitteiden saavuttamista.
Author: Ahmadi, Rahman
Institution: University of Tampere
Language: Finnish
Subfield: Management, Monitoring, Policy and Law
Field: Environmental Science
Domain: Physical Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7132905301
