Sarjallisten vedennielemistestien toteutustavat ja terveiden aikuisten tulokset: Narratiivinen kirjallisuuskatsaus
Year: 2025
Type: dissertation
Abstract: Nielemisvaikeutta voidaan seuloa ja arvioida useilla eri menetelmillä, joiden tavoitteena on havainnoida potilaan nielemistoimintoja sekä huomata mahdollisia nielemisvaikeuteen viittaavia merkkejä. Yksi laajassa käytössä oleva menetelmä on sarjalliset vedennielemistestit, joissa vettä juodaan tyypillisesti 90–150 ml. Sarjallisten vedennielemistestien tarkoituksena on tarkastella henkilön nielemiskapasiteettia, yhden nielaisun kokoa ja yhteen nielaisuun kulunutta aikaa. Samalla havainnoidaan myös nielemisvaikeuteen viittaavia merkkejä, kuten yskimistä tai äänenlaadun muutoksia. Vaikka sarjallisia vedennielemistestejä käytetään paljon, ei niiden toteutukseen ole vakiintuneita selkeitä ohjeita. Erilaiset ohjeet ja toteutustavat vaikuttavat sarjallisissa vedennielemistesteissä saatuihin tuloksiin. Myös iän ja sukupuolen on havaittu vaikuttavan tuloksiin. Tämän narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tutkia, miten terveillä aikuisilla eri sukupuolten ja ikäryhmien saamat tulokset eroavat toisistaan ja millaisia erilaisia toteutustapoja sarjallisiin vedennielemistesteihin hyödynnettiin. Katsaukseen valikoitui yhdeksän vuosina 1996–2024 julkaistua vertaisarvioitua englanninkielistä artikkelia. Valintaprosessissa hyödynnettiin sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Katsaukseen valikoituneista artikkeleista havaittiin, että vedennielemistesteissä tutkittavia oli ohjeistettu juomaan joko niin nopeasti kuin mahdollista tai heille tyypillistä tahtia. Artikkelit taulukoitiin tämän havainnon pohjalta kahteen erilliseen taulukkoon ja artikkeleiden tuloksia ja havaintoja vertailtiin toisiinsa. Toteutustavoissa oli eroja myös tutkittaville annetussa vesimäärässä sekä ohjeistetussa istuma-asennossa. Sarjallisissa vedennielemistesteissä saatuihin tuloksiin vaikuttivat testin toteutustapa sekä henkilön ikä ja sukupuoli. Se oliko henkilöä kehotettu juomaan lasi tyhjäksi niin nopeasti kuin mahdollista vai hänelle normaalilla tahdilla tuotti tilastollisesti merkitseviä eroja. Myös annettu vesimäärä vaikutti tuloksiin. Suurempi vesimäärä suurensi myös nielaisun kokoa sekä nielemiskapasiteettia. Iän huomattiin olevan myös yhteydessä testeissä saatuihin tuloksiin. Vanhemmilla ikäryhmillä oli pienempi nielemiskapasiteetti ja yhden nielaisun koko kuin nuoremmilla. Lisäksi vanhemmilla ikäryhmillä yhteen nielaisuun kuluva aika oli pidempi kuin nuoremmilla tutkittavilla. Miehillä todettiin olevan suurempi nielemiskapasiteetti ja yhden nielaisun koko kuin naisilla. Miehet myös nielaisivat naisia nopeammin. Tämän tutkielman perusteella voidaan sanoa, että toteutustapa, ikä ja sukupuoli vaikuttavat sarjallisissa vedennielemistesteissä saatuihin tuloksiin. Näitä seikkoja olisikin hyvä huomioida kliinisessä työssä. Jatkossa olisi mielekästä koota yhtenäiset ohjeet testien toteutukseen, jotta tulosten vertailua voitaisiin tehdä luotettavammin. Myös terveiden aikuisten viitearvot oli mielekästä koota, jotta nielemisvaikeuksia voitaisiin havaita luotettavammin.
Authors: Kröger, Ella, Tallila, Matilda
Institutions: Tampere University, University of Tampere
Language: Finnish
Subfield: Speech and Hearing
Field: Health Professions
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7132933349
