Year: 2019
Type: book-chapter
Abstract: Hankkeen tulokset:Kokeiluhankkeista saadut tulokset vahvistavat aikaisempia tutkimus-ja kehittämistyön tuloksia.Vertaisryhmämentoronti on joustava menetelmä, jonka avulla voi tukea ammatillista osaamista ja työhyvinvointia eri aloilla.Kokeiluhankkeet vahvistivat, että menetelmä soveltuu erilaisille koulutus-ja kasvatusalan sekä nuorisotyön kentille.Kaikilla tässä hankkeessa mukana olleilla aloilla saatiin myönteisiä kokemuksia menetelmän soveltamisesta.Haasteena on kuitenkin riittävän ajan löytäminen kiireisessä työelämässä, mikä vaikeuttaa ryhmän toimintaan sitoutumista.Ratkaistava on myös ryhmään osallistuvien työntekijöiden työajan kompensointi sekä rahoitusmallien löytäminen toiminnan vakiinnuttamiseksi. Suositukset:Hankkeen pohjalta tehdään seuraavia suosituksia. Vertaisoppisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisen kehittymisen menetelmänäJotta vertaisryhmämentorointi voitaisiin vakiinnuttaa, on formaalia, nonformaalia ja informaalia oppimista integroiva vertaisoppiminen tunnustettava ammatillisen kehittymisen menetelmäksi, joka perustuu konstruktivistiselle ja dialogiselle oppimisnäkemykselle. Mentoroinnin huomioiminen työajassaMentoroinnin katsotaan useilla aloilla sisältyvän työaikaan.Opetus-ja kasvatusalalla kuitenkin eri ammattiryhmät ovat eriarvoisessa asemassa.Esimerkiksi perusasteen ja toisen asteen opettajien osalta nykyinen työaikajärjestelmä ei tue vertaisryhmämentorointia riittävästi.Jos poliittista tahtoa löytyy, suomalainen mentoroinnin malli on kuitenkin mahdollista vakiinnuttaa varsin pienillä työaikainvestoinneilla. Mentoroinnin tutkimus-ja kehittämistyö korkeakouluissaSekä tämän hankkeen pohjalta että muissa maissa saatujen kokemusten perusteella nähdään, että onnistuminen kansallisen mentorointijärjestelmän luomisessa edellyttää opettajankoulutuksesta vastaavien korkeakoulujen aktiivista mukana olemista mentoroinnin tutkimus-ja kehittämistyössä.Näin turvataan jatkumon rakentuminen opettajien peruskoulutuksesta täydennyskoulutukseen. Mentorien koulutusRatkaisevaa toiminnan onnistumiselle on, että mentorit saavat tehtävään riittävän koulutuksen, jonka myötä he ymmärtävät menetelmän taustalla olevat ammatillisen oppimisen periaatteet.Ellei mentorien koulutukseen panosteta, on olemassa vaara, että ammatillisen oppimisen laatu kärsii ratkaisevasti. Kansallinen sopimus mentoroinnin järjestämiseksiJotta mentorointi voi juurtua osaksi ammatillisen kehittymisen jatkumoa, tarvitaan ratkaisu, jossa hyödynnetään aikaisempaa tutkimus-ja kehittämistyötä sekä olemassa olevia verkostoja.Niiden pohjalta rakennetaan kansallinen järjestelmä ja laajapohjainen sopimus, jossa määritellään roolit korkeakouluille (yliopistot ja ammatilliset opettajakorkeakoulut), koulutuksen järjestäjille (kunnat ja ammatilliset koulutuskuntayhtymät), oppilaitosjohdolle ja työntekijöille.Ratkaisun valmistelemiseksi tulee koota neuvotteleva elin, joka luo kansalliset puitteet mentoroinnin kokonaisvaltaiselle valtakunnalliselle järjestämiselle.5 SAMMANDRAG Denna publikation beskriver resultatet av projektet Verme2 som genomfördes år 2017-2019.Verme2 var ett av spetsprojekten i Lärarutbildningens utvecklingsprogram.Det kördes igång under statsminister Juha Sipiläs regeringsperiod (2015-19).Projektet har fortsatt att utveckla mentoreringen i det tidigare landsomfattande nätverket som tillämpat gruppmentorskap i Finland sedan år 2010.Alla finländska universitet (8) och yrkeshögskolor (5) som utbildar yrkeslärare har ingått i Vermes nätverk som samordnats av Institutet för utbildningsforskning.I nätverket har därtill kommuner och utbildningsarrangörer ingått, som har genomfört gruppmentorskap i läroinrättningarna i praktiken.Mål: Projektet hade två mål med anknytning till varandra: 1. att fortsätta nätverksarbetet för att utveckla mentoreringen på undervisningsområdet 2. att experimentera med nya verksamhetsformer för gruppmentorskap till nya målgrupper Den förstnämnda målsättningen genomfördes så att lärarutbildningsenheterna i Verme2 under två år (2017-2019) utbildade en ny mentor och ordnade stöd till tidigare utbildade mentorer i närområdet.Det regionala mentoreringsnätverket har upprätthållits med seminarier och utbildningstillfällen.Den andra målsättningen -att utveckla nya tillämpningar och praxis för gruppmentorskap -har fördelats på sex korgar med flera ömsesidigt stödjande experimentella projekt.1. verme-grupper som omfattar studerande i slutskedet av sina lärarstudier 2. gruppmentorskap för läroinrättningarnas chefer 3. gemensamma verme-grupper för småbarnspedagogiken, den grundläggande undervisningen och ungdomsarbetet 4. stöd för den professionella utvecklingen av lärare inom det frivilliga bildningsarbetet 5. stöd till experter inom mångkulturell fostran 6. gruppmentorskap för högskolelärare Resultatet av projektet:Resultatet av projektet stärker tidigare forsknings-och utvecklingsresultat.Gruppmentorskap är en smidig metod för att stödja yrkeskompetens och arbetshälsa på olika områden.Projektet bekräftade att metoden är lämplig för olika utbildnings-och fostringsområden samt för ungdomsarbete.Erfarenheterna av den tillämpade metoden var positiva på alla områden som ingick i projektet.En utmaning för de medverkande är dock att finna tillräckligt med tid för verksamheten samtidigt som det hektiska arbetslivet kräver sitt, något som gör det svårare för dem att engagera sig helt i gruppens verksamhet.Frågan om de arbetande gruppdeltagarnas arbetstidskompensation måste lösas liksom även möjligheten att finna finansieringsmodeller för att etablera verksamheten.
Source: LaCRIS (University of Lapland)
Institution: University of Oulu
Language: Finnish
Subfield: Education
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7135834163