Year: 2026
Type: dissertation
Abstract: Ilmastokriisi on globaali kriisi, joka vaatii elämää uhkaavan luonteensa vuoksi akuutteja ja kriittisiä toimenpiteitä, jotta luonto, eläimet ja ihmiset voivat jatkaa eloaan maapallolla. Ilmastokriisin ohella sen hillitsemiseen liittyvät toimenpiteet saattavat kuitenkin kasvattaa entisestään globaalia intersektionaalista eriarvoisuutta. Kestävää tulevaisuutta tavoiteltaessa tulisi täten ottaa huomioon globaaliin intersektionaaliseen eriarvoisuuteen liittyvät seikat, jotta ilmastokriisiä hillitsevillä toimenpiteillä, kuten energiasiirtymällä, ei syvennettäisi eriarvoisuutta entisestään. Tarkastelen tässä pro gradu -tutkielmassa sitä, miten globaali intersektionaalinen eriarvoisuus otetaan huomioon kestävän tulevaisuuden tavoittelussa ja suunnittelussa. Tutkielman tutkimusaineistoksi valikoitui Suomen valtioneuvoston vuonna 2025 julkaisema kestävää kehitystä ja -tulevaisuutta käsittelevä raportti. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: Mitä kestävä tulevaisuus tarkoittaa valtioneuvoston kestävää kehitystä tarkastelevassa raportissa, ja miten globaali intersektionaalinen eriarvoisuus otetaan huomioon kestävän tulevaisuuden rakentamisessa? Minkälaisia globaaliin intersektionaaliseen eriarvoisuuteen liittyviä hiljaisuuksia on kestävän tulevaisuuden tavoittelussa? Teoreettinen viitekehys muotoutuu postkoloniaalisen näkökulman, ekofeminismin ja feministisen poliittisen ekologian kautta. Näiden kolmen teoreettisen näkökulman yhdistäminen auttaa ymmärtämään valtaan, eriarvoisuuteen, muutokseen sekä eri kestävyysteemojen välisiin kytköksiin liittyviä kysymyksiä. Analysoin aineistoa teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, joka mahdollistaa aineiston kriittisen ja reflektiivisen pohdinnan teoreettisen viitekehyksen tukemana. Muodostin analyysin pohjalta kolme keskeistä pääteemaa: kohti kokonaisvaltaista muutosta, sukupuolittunut työ ja toimijuus kestävän tulevaisuuden mahdollistajana sekä globaalien valtarakenteiden näkymättömyys. Jokaisen pääteeman alle kuuluu kaksi alateemaa. Aineistossa kestävä tulevaisuus rakentuu etenkin globaalin näkökulman, kestävyysteemojen risteyskohtien tunnistamisen, talouskasvun, ilmastotoimien, koulutuksen ja naisten aseman parantamisen kautta. Tutkimustulokset osoittavat, että kestävän tulevaisuuden rakentamisesta uupuu kuitenkin syvempi kokonaisvaltainen näkökulma, joka huomioisi intersektionaalisen eriarvoisuuden ja globaalit valtarakenteet. Hiljaisuudet globaalin intersektionaalisen eriarvoisuuden ympärillä liittyvät tiettyjen eriarvoisuutta tuottavien kestävyysteemojen kytkösten tunnistamiseen, taloudellisen toiminnan taustalla olevaan sukupuolittuneeseen työhön ja toimijuuteen sekä eriarvoisuutta tuottaviin ja ylläpitäviin globaaleihin valtarakenteisiin. Vaikka intersektionaalisia ulottuvuuksia tunnistetaan aineistossa paikoitellen, jää tarkempi kuvaus eriarvoisuuksien moniulotteisuudesta ja näiden yhteyksistä muihin kestävyysteemoihin uupumaan. Postkoloniaalisen näkökulman, ekofeminismin ja feministisen poliittisen ekologian soveltaminen analyysissa paljastaa transformatiivisen ja intersektionaalisen näkökulman huomioivan muutoksen tärkeyden kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Tutkielma haastaa valtavirtaista kestävyyden kuvittelua, joka ohittaa globaaleihin valtarakenteisiin kytkeytyviä intersektionaalisen eriarvoisuuden monia ulottuvuuksia.
Author: Suutarinen, Anna
Institutions: Tampere University, University of Tampere
Language: Finnish
Subfield: Sociology and Political Science
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Keywords: sustainable development, sustainable futures, climate crisis, feminist perspectives, energy transition, postcolonialism, ecofeminism, feminist political ecology, gender and climate policy, gender mainstreaming, gender budgeting, gender equality in education, gender equality in the workplace, gender equality in health care, gender equality in housing
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7160734567
