Year: 2026
Type: dissertation
Abstract: Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida etämuotoinen vertaistukiryhmä työikäisille näkövammaisille, sekä tuottaa toimintamalli, jota toimeksiantaja Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset (HUN) ry voisi hyödyntää jatkossa osana säännöllistä toimintaansa. Työtä ohjasivat kaksi tutkimuskysymystä: millainen on toimiva ja saavutettava etävertaistukiryhmän malli näkövammaisille työikäisille sekä mitkä tekijät tukevat osallistujien osallisuuden ja vertaistuen merkityksellisyyden tunnetta etämuotoisessa ryhmässä? Tietoperusta rakentui neljän keskeisen teeman ympärille: näkövammaisuus ja sen vaikutukset osallisuuteen ja hyvinvointiin, vertaistuen merkitys ja toimintamekanismit, voimavaralähtöinen ja ratkaisukeskeinen työote, sekä digitaalinen saavutettavuus etätoiminnan kontekstissa. Tutkimuskirjallisuus osoitti, että näkövammaiset henkilöt kokevat muuta väestöä useammin yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Lisäksi ryhmämuotoinen vertaistuki voi tukea osallisuuden kokemusta, toimijuutta ja arjen hallintaa. Pilottiryhmä toteutettiin Microsoft Teams -alustalla kolmena viikoittaisena tapaamisena maaliskuussa 2026. Osallistujia oli yhdeksän, ja he olivat iältään noin 35–55-vuotiaita. Aineisto koostui osallistujilta kerätystä suullisesta ja kirjallisesta palautteesta, sekä tekijän omista havainnoista, jotka kirjattiin reflektiomuistioon jokaisen tapaamisen jälkeen. Pilottiryhmä osoittautui lupaavaksi. Kaikki yhdeksän osallistujaa sitoutuivat kaikkiin kolmeen tapaamiseen, ja ryhmässä syntyi turvallinen ja avoin ilmapiiri, jossa osallistujat uskalsivat jakaa myös henkilökohtaisia ja herkkiä kokemuksia. Voimavaralähtöinen työote toimi käytännössä hyvin; osallistujat auttoivat toisiaan suoraan omalla kokemusasiantuntijuudellaan ilman, että ohjaajan tarvitsi toimia asiantuntijana. Tapaamisten jälkeen osallistujille lähetettiin tiivistelmä käydyistä teemoista ja ratkaisuista, jonka tarkoitus oli toimia eräänlaisena yhteisöllisenä voimavarakarttana. Erityisen arvokkaaksi osoittautui mahdollisuus antaa palautetta kirjallisesti sähköpostitse, sillä se tuotti suullista palautetta rikkaampaa ja rakentavampaa aineistoa. Keskeisimmät kehittämiskohteet liittyivät ryhmäkokoon, tapaamisten kestoon ja osallistujien elämäntilanteiden laajaan kirjoon. Toimivampi ryhmäkoko olisi noin viisi henkilöä, tapaamisten tulisi kestää vähintään kaksi tuntia, ja osallistujien elämäntilanne olisi syytä kartoittaa tarkemmin jo suunnitteluvaiheessa, jotta ryhmä voi vastata tasapuolisesti kaikkien tarpeisiin. Lisäksi ennalta määriteltyjen teemojen sijaan osallistujalähtöinen aiheenvalinta palvelisi ryhmää paremmin. Tulosten pohjalta tuotettiin konkreettinen toimintamallin ehdotus, joka kattaa suunnitteluvaiheen, ryhmän käynnistämisen, ohjaajan roolin ja palautteen keräämisen. Jatkotutkimukselle on tarvetta erityisesti sen suhteen, miten ryhmän homogeenisyys vaikuttaa vertaistuen koettuun merkityksellisyyteen, sekä etä- ja lähimuotoisen toteutuksen erojen systemaattisemmaksi vertailemiseksi näkövammaisten kohderyhmässä.
Source: Theseus (Ammattikorkeakoulujen)
Author: Mauko, Ida
Institution: Häme University of Applied Sciences
Language: Finnish
Subfield: Education
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7160746055
