Year: 2026
Type: dissertation
Abstract: Työelämässä korostuvat yhä enemmän työhyvinvointiin, vuorovaikutukseen ja psykologiseen turvallisuuteen liittyvät tekijät, mikä tekee myötätunnon vaikutuksien tarkastelusta ajankohtaista ja tärkeää. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella lähijohtajan myötätunnon vaikutuksia työntekijöiden kokemaan psykologiseen turvallisuuteen työyhteisössä. Tutkimus rajautui tarkastelemaan työntekijöiden kokemuksia lähijohtajan toiminnasta. Opinnäytetyön tietoperustassa on kaksi päälukua, joista ensimmäinen pääluku käsitteli empatiaa, myötätuntoa sekä myötätuntoista johtamista. Toinen pääluku käsitteli psykologista turvallisuutta ja sen rakentumista työyhteisön toiminnan kautta. Vuorovaikutusta ja luottamusta tarkasteltiin osana psykologista turvallisuutta, koska ne muodostavat keskeiset edellytykset sen rakentumiselle. Viimeisimpänä tietoperustassa käsiteltiin aiempia tutkimuksia myötätuntoisen johtamisen vaikutuksista psykologiseen turvallisuuteen. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kuusi henkilöä etäyhteyksin ja haastateltavat edustivat eri toimialoja, ikäryhmiä ja työkokemusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimus toteutettiin vuonna 2026 helmi - huhtikuun aikana. Tutkimustulosten perusteella pelkästään myötätunnon osoittaminen ei ollut keskeistä, vaan se, miten johdonmukaisesti, tasapuolisesti sekä aidosti se välittyi työntekijöille. Myötätunnon vaikutus rakentui erityisesti sen jatkuvuudesta ja yhdenvertaisesta ilmenemisestä, mikä vaikutti suoraan työntekijöiden kokemaan psykologiseen turvallisuuteen. Johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti ilmenevä myötätunto vahvisti työntekijöiden kokemusta siitä, että he voivat ilmaista ajatuksiaan, tuoda esiin huoliaan ja toimia avoimesti ilman pelkoa kielteisistä seurauksista, kun taas epäjohdonmukainen tai valikoiva myötätunto heikensi tätä kokemusta. Kriittinen tarkastelu osoittaa, että myötätunto ei yksin riitä psykologisen turvallisuuden rakentumiseen, vaan siihen vaikuttaa vuorovaikutuksen laatu sekä työntekijöiden kokemus oikeudenmukaisesta kohtelusta. Myötätunto näkyy työntekijöiden kokemuksissa ja ilmenee luottamuksen vahvistumisena arjen vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että myötätuntoinen johtaminen muodostaa keskeisen perustan luottamuksen ja psykologisen turvallisuuden rakentumiselle työyhteisössä. Tulokset korostavat erityisesti sitä, että myötätunnon vaikutus psykologiseen turvallisuuteen määräytyy ennen kaikkea sen konkreettisista teoista sekä sen johdonmukaisesta ja oikeudenmukaisesta toteutumisesta arjen vuorovaikutuksessa. Opinnäytetyön lopussa esitettiin tutkimuksen keskeiset johtopäätökset, arvioitiin tutkimuksen luotettavuutta sekä pohdittiin niiden perusteella kehittämisehdotuksia ja jatkotutkimuksia. Lisäksi pohdittiin omaa oppimista sekä arvioitiin opinnäytetyön projektin toteutusta kokonaisuutena.
Source: Theseus (Ammattikorkeakoulujen)
Author: al-Ramaly, Kiria
Institution: Haaga-Helia University of Applied Sciences
Language: Finnish
Domain: Social Sciences
Keywords: empathy, psychological safety, supervisors, empathetic leadership, work community, trust, interaction, employee well-being, employee perceptions, leadership behavior, workplace communication, organizational culture, work-life balance, work engagement, work-life boundaries, work-life integration
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7162901523
