Terveyden lukutaidon sekä toiminnanohjauksen yhteys koettuihin aktiivisen ikääntymisen esteisiin ikääntyneillä
Year: 2025
Type: dissertation
Abstract: Kangas, M. 2025. Terveyden lukutaidon sekä toiminnanohjauksen yhteys koettuihin aktiivisen ikääntymisen esteisiin ikääntyneillä. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma, 66s. Aktiivinen ikääntyminen kuvaa mahdollisuutta elää omannäköistä arkea ja toimia osana ympäröivää yhteiskuntaa. Se on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta tavoiteltava tilanne. Ikääntymiseen liittyy kuitenkin usein tekijöitä, jotka haastavat tai estävät aktiivisena ikääntymistä. Terveyden lukutaito auttaa hankkimaan ja hyödyntämään terveyttä tukevaa tietoa sekä palvelu-ja. Aivojen toiminnanohjaus säätelee käyttäytymistä mahdollistaen tavoitteellisen suoriutumisen tarvittavista toiminnoista. Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää miten terveyden lukutaito ja toiminnanohjaus ovat yhteydessä terveyteen ja toimintakykyyn sekä elämään ja ympäristöön liittyvien aktiivisen ikääntymisen esteiden kokemiseen. Tutkielma perustui AGNES-tutkimuksen poikkileikkausaineistoon. Aineisto koostui 75–85-vuotiaista itsenäisesti asuvista jyväskyläläisistä ikäihmisistä (n = 942). Terveyteen ja toimintakykyyn sekä elämään ja ympäristöön liittyvien esteiden kokemista kysyttiin erikseen, kumpaakin yhdellä kysymyksellä. Vastaukset luokiteltiin kahteen luokkaan (kokee ja ei koe esteitä). Terveyden lukutaitoa mitattiin HLS-EU-Q16-mittarilla ja toiminnanohjausta TMT-testillä. Tausta-muuttujina huomioitiin ikä, sukupuoli, koulutustaso, koettu terveys sekä yksinäisyys. Aineisto analysoitiin binäärisellä logistisella regressioanalyysilla. Tutkittavista 60 % koki terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä ja 43 % elämään ja ympäristöön liittyviä aktiivisuuden esteitä. Terveyden lukutaito oli riittävä 53 %:lla, ongelmallinen 35 %.lla ja riittämätön 12 %:lla. Toiminnanohjaus oli hyvä 47 %:lla, keskitasoa 47 %:lla ja heikko 6 %:lla. Vakioitaessa iällä, sukupuolella ja koulutustasolla esteiden kokeminen oli yleisempää sekä riittämättömän (OR = 2,19; 95 % LV 1,37–3,49 terveyteen ja toimintakykyyn liittyen; OR = 2,33; 95 % LV 1,52–3,57 elämään ja ympäristöön liittyen) että ongelmallisen (OR = 1,85; 95 % LV 1,37–2,48; OR = 1,58; 95 % LV 1,19–2,11) terveyden lukutaidon ryhmissä verrattuna riittävän lukutaidon ryhmään. Vakioitaessa iällä, sukupuolella ja koulutuksella, keskitasoisen toiminnanohjauksen ryhmässä esteiden kokeminen oli yleisempää kuin hyvän toiminnanohjauksen ryhmässä (OR = 1,58; 95 % LV 1,15–2,17 terveyteen ja toimintakykyyn liittyen; OR = 1,43; 95 % LV 1,05–1,97 elämään ja ympäristöön liittyen). Koetun terveyden huomioiminen malleissa heikensi yhteyksiä. Sekä heikentynyt terveyden lukutaito että toiminnanohjaus ovat yhteydessä aktiivisen ikääntymisen esteiden kokemiseen, mutta terveyden lukutaidon yhteys näyttäytyy vahvempana. Vahvistamalla ikääntyneiden terveyden lukutaitoa esimerkiksi selkeällä ohjauksella ja neuvonnalla sekä saavutettavalla terveysviestinnällä ja toiminnanohjausta sitä aktivoivilla menetelmillä voidaan tukea aktiivisena ikääntymistä. Terveyden lukutaidon parempi huomioiminen voi auttaa tunnistamaan ikääntyneitä, joilla on suurentunut riski kokea aktiivisen ikääntymisen esteitä ja kohdentamaan heille tehokkaammin esteitä ennaltaehkäiseviä ja aktiivisuutta tukevia palveluja. Asiasanat: terveyden lukutaito, toiminnanohjaus, aktiivisuus, ikääntyminen, esteet,
Author: Kangas, Minna
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Field: Psychology
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7197233939