Year: 2026
Type: dissertation
Abstract: Loppuvuodesta 2022 julkaistu ChatGPT ja sen seurauksena yleistyneet generatiivisen tekoälyn työkalut toivat täysin uudenlaiset teknologian kyvykkyydet kenen tahansa käytettäväksi. Korkeakouluopiskelijat omaksuivat generatiivisen tekoälyn käytön nopeasti, mikä johti haasteisiin korkeakoulujen arviointikäytännöissä. Haasteisiin korkeakoulut vastasivat kehittämällä omia generatiivisen tekoälyn käyttöä sääteleviä sääntöjä ja ohjeistuksia. Alkuun useat korkeakoulut kielsivät generatiivisen tekoälyn käytön kokonaan, mutta valintaa kritisoitiin kestämättömänä. Myöhemmin korkeakoulujen julkisten tekoälykäytänteiden määrä lisääntyi ja asenne generatiivisen tekoälyn käyttöä kohtaan muuttui yleisesti suotuisammaksi. Pelkän korkeakoulutason sääntelyn lisäksi generatiivisen tekoälyn käyttöä ja käyttöönottoa säätelee lainsäädäntö, kuten EU:n kesäkuussa 2024 asettama tekoälyasetus. Asetus asettaa korkeakoulujen tekoälyn käytölle velvoitteita esimerkiksi raportoinnin ja läpinäkyvyyden suhteen. Korkeakoulujen generatiivisen tekoälyn käytänteiden tutkimus on pitkälti painottunut Yhdysvaltojen ja maailman parhaiksi arvioitujen yliopistojen käytänteisiin. Euroopan ja Suomen kontekstissa aihetta on tutkittu hyvin niukasti, minkä lisäksi EU:n tekoälyasetuksen konkreettisia vaikutuksia korkeakoulujen tekoälykäytänteisiin ei juuri ole tutkittu. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää suomalaisten korkeakoulujen tekoälykäytänteiden nykyinen tilannekuva, käytänteiden muutokset ja eroavaisuudet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä sekä käytänteiden suhde EU:n tekoälyasetukseen. Tutkielma toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen integroivaa tyyliä sekä määrällistä ja laadullista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Sisällönanalyysien aineistona käytettiin suomalaisten korkeakoulujen julkisia tekoälykäytänteitä ja niiden vanhempia versioita. Tulosten perusteella suurin osa suomalaisista korkeakouluista suhtautuu generatiivisen tekoälyn käyttöön joko lähtökohtaisesti sallivasti tai kurssikohtaisesti määriteltävän liikennevalomallin mukaan. Julkisten tekoälykäytänteiden määrä ja niiden painotus eettisyyteen ja akateemiseen rehellisyyteen on kasvanut vuodesta 2023 alkaen. Yliopistojen käytännöt määrittelivät kantansa generatiivisen tekoälyn käyttöön yksiselitteisemmin ja painottivat tietoturvaa ja eettisyyttä. Ammattikorkeakoulut ilmaisivat usein kantansa lomittain lähtökohtaisesti sallivasti ja liikennevalomalliin perustuen ja painottivat käytännön tekoälyohjeistuksia yliopistoja enemmän. Tekoälyasetuksen suhteen käytänteissä oli harvoja suoria viittauksia, mutta mitään lainsäädännön vastaista ei analyysissä havaittu.
Author: Pellikka, Lauri
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Subfield: Education
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
SDG: Quality education
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7197476801
