Year: 2025
Type: dissertation
Abstract: Ikääntymisen myötä sekä kuulo että kognitiiviset toiminnot heikentyvät. Kuulonalenema on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty erityisesti muistitoimintojen heikkenemiseen, mutta vähemmän huomiota on kiinnitetty sen yhteyksiin muihin kognition osa-alueisiin, kuten toiminnanohjauskykyyn. Toiminnanohjauskyky mahdollistaa tavoitteellisen toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin, ja sen heikentyminen voi vaikeuttaa arjen hallintaa. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko itsearvioidulla kuulolla yhteyttä toiminnanohjauskykyyn iäkkäillä henkilöillä ja säilyykö mahdollinen yhteys taustatekijöiden ja kuulokojeen käytön huomioimisen jälkeen. Tutkimus perustuu Jyväskylän yliopiston AGNES-aineistoon, johon osallistui 73–85-vuotiaita Jyväskylässä asuvia henkilöitä (n = 723). Toiminnanohjauskykyä arvioitiin Trail Making Testillä (TMT) ja kuuloa mitattiin itsearviona kymmenportaisella asteikolla. Tilastollisessa analyysissä käytettiin binääristä logistista regressiota, jossa vakioitiin muun muassa ikä, sukupuoli, koulutustaso ja koettu terveydentila. Analyysit toistettiin erikseen kuulokojetta käyttävien ja ei-käyttävien ryhmissä. Tulokset osoittivat, että paremman ja heikomman toiminnanohjauskyvyn ryhmät erosivat tilastollisesti merkitsevästi iän, koulutustason, koetun terveydentilan ja hälyisässä paikassa kuulemisen suhteen. Vakioimattomassa analyysissä heikompi kuulo oli yhteydessä heikompaan toiminnanohjauskykyyn, mutta tämä yhteys ei säilynyt, kun ikä ja koulutustaso huomioitiin. Lopullisessa mallissa vahvimmiksi selittäjiksi nousivat ikä ja koulutus, ja osittain myös koettu terveydentila. Sama havainto toistui erillisanalyyseissä: kuulokojetta käyttämättömien joukossa keskitasoinen kuulo oli lähes merkitsevässä yhteydessä toiminnanohjauskykyyn, mutta yhteys hävisi taustatekijöiden vakioinnin jälkeen. Kuulokojetta käyttävien ryhmässä tulokset jäivät epäluotettaviksi pienen otoskoon ja vinoutuneen jakauman vuoksi. Tulokset viittaavat siihen, että koetun kuulon ja toiminnanohjauskyvyn välinen yhteys ei ole itsenäinen, vaan selittyy pitkälti muilla taustatekijöillä, erityisesti iällä ja koulutuksella. Tämä tukee osaltaan niin sanottua yhteisen syyn teoriaa, jonka mukaan aistien ja kognition heikkeneminen voi heijastaa samoja ikääntymiseen liittyviä neurobiologisia prosesseja. Kuulokojeen mahdollinen suojaava vaikutus jäi epäselväksi, ja sen arviointiin tarvitaan laajempia aineistoja. Jatkossa tarvitaan erityisesti pitkittäistutkimuksia, jotta voidaan arvioida, voiko kuulonaleneman varhainen tunnistaminen ja hoito tukea ikääntyneiden kognitiivista toimintakykyä ja hidastaa toiminnanohjauskyvyn heikkenemistä. Lisäksi laadulliset tutkimukset voisivat tuoda lisäymmärrystä siitä, miten ikääntyneet itse kokevat kuulon ja kognition välisen yhteyden arjessaan. Asiasanat: ikääntyneet, huonokuuloisuus, toiminnanohjaus, kognitio
Author: Kukko, Arttu
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Subfield: Cognitive Neuroscience
Field: Neuroscience
Domain: Life Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7197597078