Work

Kardiometabolisten riskitekijöiden yhteys liikunnan aikaansaamaan painonpudotusvasteeseen lihavilla henkilöillä

Year: 2026
Type: dissertation
Abstract: Harjunen, M. 2026. Kardiometabolisten riskitekijöiden yhteys liikunnan aikaansaamaan painonpudotusvasteeseen lihavilla henkilöillä. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto (liikuntafysiologia) pro gradu –tutkielma, 93 s. Tässä pro gradu –tutkielmassa selvitettiin personoidun liikuntaneuvonnan yhteyttä painonpudotusvasteeseen, kehonkoostumukseen ja kardiometabolisiin riskitekijöihin. Lisäksi selvitettiin lähtötilanteen kardiometabolisten riskitekijöiden yhteyttä painonpudotusvasteeseen. Lihavuus on keskeinen kansanterveydellinen ongelma, johon liittyy lisääntynyt kardiometabolisten sairauksien riski. Fyysisellä aktiivisuudella voi olla suojaava vaikutus lihavuuden ja sen liitännäissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Tutkimuksissa on esitetty mekanismeja, joilla lihavuuteen liittyvä rasvakudoksen toimintahäiriö ja kardiometaboliset riskitekijät voivat heikentää painonpudotusvastetta. Aiemmat tutkimukset kardiometabolisten riskitekijöiden yhteydestä painonpudotusvasteeseen ovat tuottaneet epäjohdonmukaisia tuloksia, mikä voi johtua tutkittavien ryhmien ja interventioiden heterogeenisuudesta. Fyysisen aktiivisuuden tai liikunnan aikaansaaman painonpudotuksen ja kardiometabolisten riskitekijöiden välistä yhteyttä ei ole tekijöiden tietoon aiemmin tutkittu. Tutkielma toteutettiin osana Jyväskylän yliopiston LIPO-tutkimushanketta kuuden kuukauden seuranta-asetelmalla. Tutkittavien joukko koostui 38 lihavasta (BMI ≥ 30 kg/m²) henkilöstä, jotka rekrytoitiin Keski-Suomen hyvinvointialueen liikuntalääketieteen poliklinikalta. Fyysistä aktiivisuutta arvioitiin objektiivisesti kiihtyvyysmittarilla ja subjektiivisesti itsearviointikyselyllä. Kehonkoostumusta mitattiin DXA:lla ja bioimpedanssilla. Kliinisiä muuttujia analysoitiin paastoverinäytteistä. Tutkittavat saivat osana hoitoaan poliklinikalta yksilöllisen harjoitusohjelman, joka perustui American College of Sports Medicine –fyysisen aktiivisuuden suosituksiin. Aineisto analysoitiin IBM SPSS –ohjelmistolla tilastollisin vertailu-, korrelaatio- ja regressiomenetelmin. Seurantajakson aikana objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus väheni aktiivisen energiankulutuksen osalta (p < 0,001) ja kohtalaisen tai kuormittavan fyysisen aktiivisuuden määrässä ei havaittu muutosta (p = 0,268). Subjektiivisesti arvioitu fyysinen aktiivisuus lisääntyi (p = 0,002). Seurantajakson aikana havaittiin merkitsevä painonpudotus (1,55 ± 3,69 kg; p = 0,014), joka ei ollut yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen (p > 0,05). Kardiometabolisissa riskitekijöissä ei havaittu merkitseviä muutoksia eikä niiden yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen tai painonpudotusvasteeseen havaittu (p>0,05). Päivittäinen aktiivinen energiankulutus oli yhteydessä androidin rasvamassan vähenemiseen (r= 0,452; p = 0,014) ja selitti noin 20 % muutoksen vaihtelusta. (R² = 0.204, p = 0.014) Selitysaste kasvoi 28 %:iin iän ja sukupuolen vakioinnin jälkeen (R² = 0,280; p = 0,039). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että personoitu liikuntaneuvonta tuotti pienen ei-kliinisesti merkittävän painonpudotusvasteen, mutta fyysinen aktiivisuus ei ollut yhteydessä painonpudotukseen tai kardiometabolisiin riskitekijöihin. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että fyysinen aktiivisuus voi vaikuttaa suotuisasti keskivartalolihavuuteen. Kardiometabolisten riskitekijöiden ja painonpudotusvasteen välillä ei havaittu yhteyttä tässä aineistossa, mutta yhteyden selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Asiasanat: Fyysinen aktiivisuus, lihavuus, kardiometaboliset riskitekijät, painonpudotus
Language: Finnish
Field: Medicine
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7198235251
Cites: 211
Cited by:
Related to: 10