Stable carbon and oxygen records from Western Mongolia: Implications for Neogene palaeoclimate and paleovegetation
Year: 2024
Type: article
Abstract: Tutkielmassa käsitellään neljältä Länsi-Mongoliassa sijaitsevalta paleontologiselta kohteelta (Altanteel, Chono-Kharyakh, Oshin-Boro-Udzyur-Ula ja Khirgis Nur) kerättyjen kasvinsyöjien fossilisoituneiden hampaiden stabiilien isotooppien arvoja. Löydetyt fossiilit ajoittuvat myöhäisneogeeniin (n. 10–3 Ma). Tutkielman tarkoituksena on rekonstruoida stabiilien isotooppien arvojen pohjalta Länsi-Mongoliassa myöhäisneogeenin aikaan vallinneita ilmasto-olosuhteita ja kasvillisuutta. Neljästätoista sarvikuonojen, hevosten ja kirahvien edeltäjien hampaista kerättiin hammaskiillenäytteitä, joista mitattiin stabiilien hiilen (δ13C) ja hapen (δ18O) stabiilien isotooppien arvoja. Näytteenotossa käytettiin vakiintuneita menetelmiä, ja isotooppimittaukset tehtiin IRMS-massaspektrometrilaitteella. Hiilen isotooppiarvot voidaan kytkeä eläinten ruokavalioon ja päätellä, minkä tyyppisiä kasveja ne ovat syöneet. Kasvit voidaan jakaa kolmeen luokkaan yhteyttämismekanismin mukaan, joista tutkielmassa keskitytään C3- (kosteammissa oloissa viihtyvät) ja C4- (kuivemmissa oloissa viihtyvät) ryhmiin. Ryhmille on asetettu δ13C-raja-arvot (–34‰ ja–24‰ väli C3-, ja –20‰ ja – 9‰ väli C4-kasveille), joiden perusteella hampaista saatujen arvojen voidaan päätellä osoittavan eläimen ruokavalion koostuvan pääsääntöisesti C3- tai C4-kasveista ja voidaan arvioita, onko kohteiden ympäristössä kasvanut enimmäkseen C3- vai C4 -ryhmiin kuuluvia kasveja. Mikäli C3-kasvien syönti on yleistä, on ilmasto todennäköisesti ollut kosteampaa ja ympäristö metsäisempää, kun taas C4-kasvit osoittaisivat, että alueella ovat vallinneet kuivemmat olosuhteet ja avoimemmat heinäalueet. Hampaisiin tallentuneiden hapen isotooppien arvoilla on yhteys menneen sadannan δ18O arvoihin, joiden avulla saadaan karkeahkoja arvioita siitä, minkälainen lämpötila myöhäisneogeenin aikaan alueella on voinut olla ja näkyykö isotooppiarvoissa muutoksia lämpötilaa säätelevissä tekijöissä. Lämpötila-arvioita verrataan nykytilanteeseen, ja tämän pohjalta tutkitaan nykypäivän ja myöhäisneogeenin välillä tapahtuneita muutoksia. Lopuksi hiilen ja hapen isotooppiarvot kerätään yhteen ja niitä verrataan keskenään, jotta voidaan rekonstruoida Länsi-Mongoliassa myöhäisneogeenin aikaan vallinneita ilmastoa ja kasvillisuutta yleisellä tasolla. δ13C-arvojen pohjalta voidaan päätellä, että Länsi-Mongolian eläimet ovat todennäköisesti siirtyneet käyttämään ruokavaliossaan enemmän C4- tai kuivumiselle altistuneita C3-kasveja, jotka nostavat vähitellen elämien δ13C-arvoja. δ18O-arvot ovat tasaisia, joten lämpötilan kasvua tai laskua ei ole nähtävissä. Vertailemalla saatuja δ13C ja δ18O-arvoja Kiinassa tehtyihin tutkimuksiin on todennäköistä, että neogeenin aikana Mongoliassa on tapahtunut asteittaista ympäristön kuivumista. Lämpötila ei sen sijaan muuttunut, mutta vaihtelevia kylmempiä ja lämpimämpiä kausia on 10–3 Ma aikana on mahdollisesti ollut.
Source: Työväentutkimus Vuosikirja
Author: Suvorov, Alexander
Language: English
Subfield: Atmospheric Science
Field: Earth and Planetary Sciences
Domain: Physical Sciences
SDG: Climate action
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7198710953