Work

The Impact of Menstrual Cycle–Related Hormonal Changes on Corticospinal Excitability and Neuromuscular Performance

Year: 2026
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Musil, K. 2026. Kuukautiskiertoon liittyvien hormonaalisten muutosten vaikutus kortikospinaaliseen eksitabiliteettiin ja neuromuskulaariseen suorituskykyyn, Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Pro gradu -tutkielma, 97 s., 1 liite. Naissukupuolisteroidien, estrogeenin ja progesteronin, jaksottaisella vaihtelulla eumenorreeisen eli säännöllisen kuukautiskierron aikana on tunnettu neurosteroidinen vaikutus aivokuoressa; estrogeeni vaikuttaa pääasiassa eksitatorisesti ja progesteroni inhiboivasti, muuttaen siten kokonaiskortikospinaalista eksitabiliteettia. On kuitenkin edelleen epäselvää, miten nämä mahdolliset neurofysiologiset muutokset kuukautiskierron aikana vaikuttavat toiminnallisesti merkityksellisten yläraajalihasten neuromuskulaariseen suorituskykyyn. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella intrakortikaalisia inhibitioprosesseja ja kortikospinaalista eksitabiliteettia kuukautiskierron vaiheiden aikana sekä selvittää, liittyvätkö nämä muutokset neuromuskulaarisen suorituskyvyn muutoksiin. Viisitoista eumenorreeista naista (ikä: 28 ± 4 vuotta) testattiin kolmessa eri kuukautiskierron vaiheessa: varhainen follikkelivaihe (EF), myöhäinen follikkelivaihe (LF) ja keskimmäinen luteaalivaihe (ML). Estradioli- ja progesteronipitoisuudet mitattiin laskimoveriseeruminäytteistä jokaisessa mittaustilanteessa. Kortikospinaalista toimintaa arvioitiin TMS-menetelmällä, sisältäen rekrytointikäyrän, hiljaisen jakson (SP), lyhyen intrakortikaalisen inhibition (SICI), pitkän intrakortikaalisen inhibition (LICI) ja intrakortikaalisen fasilitaation (ICF) mittaukset. Neuromuskulaarista suorituskykyä arvioitiin oikean käden hauislihaksen tahdonalaisella isometrisellä supistuksella, josta määritettiin maksimaalinen tahdonalainen voima (MVC) ja voimantuottonopeus (RFD). Seerumin hormonitasot osoittivat selkeää vaihekohtaista vaihtelua: estradioli oli merkitsevästi matalampi EF-vaiheessa verrattuna LF- (p < 0,001) ja ML-vaiheisiin (p < 0,001), ja progesteroni oli merkitsevästi korkeampi ML-vaiheessa verrattuna EF- (p < 0,001) ja LF-vaiheisiin (p < 0,001). MVC oli suurempi EF-vaiheessa verrattuna LF-vaiheeseen (274,37 ± 12 N vs. 265,20 ± 12,12 N; p = 0,009), kun taas RFD:ssä ei havaittu merkitsevää muutosta. SP, SICI, LICI tai ICF eivät osoittaneet merkitseviä muutoksia kuukautiskierron vaiheiden välillä. Rekrytointikäyrän pinta-ala matalilla intensiteeteillä (AURClow) oli merkitsevästi suurempi EF-vaiheessa verrattuna LF-vaiheeseen (p = 0,003). Lisäksi MEP-amplitudi osoitti riippuvuutta kuukautiskierron vaiheesta 100% ja 140% aMT simulaatiointensiteeteillä. Merkitsevästi suurempia MEP-amplitudeja havaittiin EF-vaiheessa verrattuna LF- (100% aMT: p = 0.007; 140% aMT: p = 0.002) ja ML-vaiheisiin (100% aMT p = 0.041; 140% aMT: p = 0.039) molemmilla intensiteeteillä. Tämä tutkimus osoitti, että kortikospinaalinen eksitabiliteetti näyttää olevan hormonaalisten muutosten vaikutuksen alainen kuukautiskierron aikana, ja suurin eksitabiliteetti havaittiin EF-vaiheessa, jolle on ominaista sekä estrogeenin että progesteronin matalat tasot. Tämän mukaisesti myös neuromuskulaarinen suorituskyky oli parhaimmillaan tässä vaiheessa. Tulokset viittaavat mahdolliseen yhteyteen hormonaalisen tilan, kortikospinaalisten toimintojen ja neuromuskulaarisen suorituskyvyn välillä, vaikka taustalla olevat mekanismit eivät ole vielä täysin selvillä. Asiasanat: kortikospinaalinen eksitabiliteetti, kuukautiskierto, sukupuolisteroidit, neuromuskulaarinen, transkraniaalinen magneettistimulaatio
Language: English
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7199839326
Cites: 140
Cited by:
Related to: 10