Liikuntaintervention ja ylipainon yhteys lihassolujen senesenssiin sekä endoteelisolujen tunnistaminen lihaskudosnäytteistä
Year: 2026
Type: dissertation
Abstract: Solujen senesenssiä pidetään keskeisenä ikääntymisen merkkinä ja sen on arveltu osallistuvan luurankolihaksen toiminnan heikkenemiseen. Lihavuuden tiedetään lisäävän useita solujen vanhenemiseen liittyviä tekijöitä ja liikunnan on puolestaan osoitettu vähentävän niitä. Endoteelisolujen tutkiminen lihaskudoksesta edellyttää niiden eristämistä sekä luotettavia menetelmiä endoteelisolujen tunnistamiseksi. Tämän tutkielman alkuperäisenä tarkoituksena oli selvittää lihasbiopsioista eristettyjen endoteelisolujen senesenssiä ja liikuntaintervention vaikutusta endoteelisolujen senesenssiin. Endoteelisolujen tunnistamiseen käytetyt markkerit eivät kuitenkaan toimineet oletetusti, minkä takia päätettiin tutkia senesenssiä koko lihasbiopsiasta eristetystä solupopulaatiosta sekä arvioida eri vasta-aineiden soveltuvuutta endoteelisolujen tunnistamiseksi lihaskudosnäytteestä. Tutkielmassa analysoitiin neljän ylipainoisen koehenkilön lihasbiopsioista eristettyjä solunäytteitä ennen ja jälkeen kuuden kuukauden liikuntaintervention. Lisäksi analysoitiin neljän iältään vastaavan terveen kontrollihenkilön lihaksesta eristettyjä näytteitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin endoteelisolujen osuutta, tunnistettavuutta ja vanhenemiseen viittaavaa aktiivisuutta virtaussytometrian, immunovärjäyksen ja Western blot -analyysin avulla. Endoteelisolujen tunnistamiseen käytettiin VE-cadherin-, CD31- ja ERG-vasta-aineita. Lisäksi virtaussytometriassa käytettiin C12FDG (5-Dodecanoylaminofluorescein Di-β-D-Galactopyranoside) -värjäystä vanhentuneiden solujen osuuden arviointiin β-galaktosidaasiaktiivisuuden perusteella. Immunovärjäys- ja Western blot -analyysejä käytettiin VE-cadherin-, CD31- ja ERG-vasta-aineiden soveltuvuuden arviointiin lihasbiopsianäytteistä eristetyissä solupopulaatioissa. Human Umbilical Vein Endothelial Cell (HUVEC)-soluja käytettiin positiivisena kontrollina vasta-aineiden toimivuuden varmistamiseksi. Solujen β-galaktosidaasiaktiivisuus oli korkea sekä ylipainoisilla koehenkilöillä että terveillä kontrollihenkilöillä (80,3–99,7 %). Liikuntaintervention aikana senesenttien solujen osuus laski kahdella koehenkilöllä (5–7,4 %) ja nousi kahdella koehenkilöllä (0,3–11,4 %). CD31-positiivisten solujen osuus lihasbiopsioista eristetyissä primäärisolunäytteissä oli matala (0,04–0,84 %), eikä CD31-ilmentymistä havaittu immunovärjäyksellä tai Western blot -analyysillä. VE-cadherin+/CD45- määritettyjen endoteelisolujen osuus lihassolunäytteissä vaihteli huomattavasti (6,3–74,6 %) näytteiden välillä. ERG-positiivisten solujen osuus primäärisolunäytteissä oli 81,2 % ja ERG:n ilmentyminen havaittiin virtaussytometrialla, immunovärjäyksellä sekä Western blot -analyysillä. Ylipainolla tai liikuntainterventiolla ei havaittu olevan selkeää yhteyttä β-galaktosidaasiaktiivisuuteen lihasbiopsioista eristetyissä solupopulaatioissa. Testatuista endoteelisolumarkkereista ERG soveltui parhaiten ihmisen primäärisolunäytteille, kun taas CD31:n sekä VE-cadherin ilmentyminen oli heikkoa. Tulokset tukevat ERG:n käyttöä lihaskudosperäisten endoteelisolujen tunnistamisessa ja korostavat markkerivalinnan merkitystä primäärisoluja tutkittaessa.
Author: Grommi, Henna
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Subfield: Physiology
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7204153558