Work

Neljä vuodenaikaa, tasapaino ja ilmastonmuutos

Year: 2025
Type: book-chapter
Abstract: 2000-luvulla on tehty useita lämpöennätyksiä niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti. Lämmin kausi alkaa totuttua aiemmin ja kestää pidempään. Lämpöön liittyy usein kuivuus, joka altistaa maasto- ja metsäpaloille. Lämpö voimistaa myös sateita ja siten voi synnyttää voimakkaita tulvia. Vaikka nyt yksittäinen poikkeuksellinen sääilmiö yhdistetään helposti ilmaston lämpenemiseen, poikkeuksellisia sääilmiöitä esiintyy muutoinkin. Kiistatonta kuitenkin on, että säiden ääri-ilmiöiden esiintymisen mahdollisuus ja voimakkuus kasvaa ilmaston lämpenemisen edetessä. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomessa myös vuodenkiertoon. Jos Golf-virran toiminta jatkuu ennallaan, talvemme lyhenevät entisestään ja korvautuvat pidemmillä syksyillä, keväillä ja kesillä. Ellei jotakin järisyttävää tapahdu maapallon kallisteisuudelle, päivän pituuden vaihtelu ei muutu. Tästä syntyy ongelma, johon eläimillä, kasveilla ja ihmisellä on kolme vaihtoehtoa: sopeutuminen, muuttaminen tai sukupuutto. Jos puolestaan Golf-virran toiminta heikkenee tai loppuu kokonaan, Pohjois-Euroopan ilmasto viilenee, johon myös eliöstö reagoi. Pohjoisen pallonpuoliskon nykyinen eliöstö on sopeutunut tietynlaisen vuodenkiertoon ja säätilojen vaihtumisen rytmiin. Fenologia on ekologian ala, joka tutkii eliöiden käyttäytymisen ja vakiintuneen vuodenaikaisvaihtelun välistä suhdetta. Varhaisessa ekologian tutkimuksessa vallitsi luonnollisuuden oletus: luonnon tapahtumat ja säännönmukaisuudet ovat ihmisestä riippumattomia, ja ekologia tieteenä kuvaa elollisten ja elottomien luonnonosien vuorovaikutusta. Tämä luonnollisuuden oletus koski myös luonnon omaa rytmiä. Luonnon ilmiöt toimivat sulassa sovussa aikataulutettuina, jolloin järjestelmä pysyy toiminnassa päivästä, viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Eri lajit, niin kasvit, eläimet kuin muut yksinkertaisemmat elämänmuodot ovat järjestelmän elollisia osatekijöitä. Muuttolinnut tulevat pohjoiseen pesimään juuri sopivasti, kun on riittävästi ja kyllin laadukasta ravintoa tarjolla. Kukkivat kasvit käyttävät luonnonvalon voimakkuutta, päivänvalon kestoa ja lämpötilan kausivaihteluja kukkimisen ajoitukseen. Kukkiminen on puolestaan yhteydessä hyönteisiin ja niiden esiintymiseen ja vuodenkiertoon. Ilman hyönteisiä ja puiden marjoja linnuilla ei ole ravintoa eivätkä linnut voi levittää puiden siemeniä. Ihmislähtöinen ilmaston lämpeneminen haastaa luonnollisuuden oletuksen, ja ihmisen vaikutus tulee ottaa huomioon luonnonilmiöiden kuvauksissa ja selityksissä. Ilmaston lämpenemiseen liittyvä sään vaihtelu näkyy jopa maapallon vakaimmilla alueilla. Toukokuun puolivälissä 2023 päiväntasaajalla sijaitsevassa Singaporessa mitattiin korkeimmat lämpötilat 40 vuoteen, vaikka trooppisessa maassa ei ole selkeitä vuodenaikoja (Helsingin Sanomat 2023). Systemaattisessa seurannassa ilmasto on useista muuttujista koostuvien yksittäisten säätilojen tietyn aikavälin keskiarvo. Näitä muuttujia ovat esimerkiksi lämpötila, sateisuus ja tuulisuus. Sää ja ilmasto osuvat yhteen vain toisinaan. Vuodenkierto on ennakoitavissa, ja jopa ylivuotiset ilmiöt kuten el Niño kyetään tunnistamaan. Tällöin myös näiden ylivuotisten ilmiöiden vaikutuksiin voi ihminen varautua, vaikka se käytännössä on vaikeaa. Ihmislähtöisen ilmaston lämpenemisen voi helposti yhdistää perinteisempään ajattelutapaan, jonka mukaan ihminen toiminnallaan vaarantaa luonnon tasapainon ja vakauden. Tämä kirjoitus pohtii tasapainon ja vakauden käsitteiden käyttökelpoisuutta tilanteessa, jossa tasapainon idean tieteellinen merkitys on vähäinen, mutta idealle löytyy aina vain uutta kysyntää.
Language: Finnish
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7215612014
FWCI:
Cites: 14
Cited by:
Related to: 10