Year: 2010
Type: dissertation
Abstract: Mykoplasmat ovat pienempiä itsestään jakautuvia bakteereja, jotka ovat hyvin yleisiä soluviljelyn saastuttajia. Mykoplasmat aiheuttavat paljon huolta ja ongelmia soluviljelyssä, koska niiden läsnäoloa ei voi huomata ilman erillistä testausta. Mykoplasman saastuttamat soluviljelmät aiheuttavat huomattavia vääristymiä tutkimustuloksissa. \nMykoplasmojen selvittämiseen ja tunnistamiseen on käytettävissa monia erilaisia testejä. Tässä työssä selvitettiin ELISA- ja PCR-menetelmiä mykoplasman tunnistamiseksi ja tutkittiin kumpi menetelmänä soveltuisi parhaiten työyhteisömme tarpeisiin. Tutkimusmenetelmänä oli vertaileva tutkimus, jonka mittarina oli koe. \nTestattavia näytteitä oli 50 kappaletta. Näytteet otettiin solujen kasvatusmediumista ennen solujen jakamista, uutta soluampullia sulatettaessa, sekä ennen solujen pakastusta. \nSamoista näytteistä 26 kpl (52 %) oli positiivisia ELISA-menetelmällä ja 38 kpl (76 %) PCR-menetelmällä. PCR-menetelmä tunnisti positiivisiksi 12 kpl sellaisia näytteitä, jotka ELISA-menetelmällä olivat negatiivisia. ELISA-testi tunnisti vähemmän mykoplasmoja kuin PCR-testi, mutta oli kuitenkin spesifinen niille neljälle lajille kuin testi lupasikin. PCR-testi antoi positiivisiksi sellaisia näytteitä, jotka ELISA-testi antoi negatiiviseksi. Todennäköistä siis on, että näytteissä oli jokin muu mykoplasma kuin ne neljä, joita ELISA-testi tunnisti. Osa näytteistä oli ELISA-testillä positiivisia sellaisen mykoplasman osalta, joka leviää soluviljelyyn ihmisen kautta. Tämä on selvästi ongelma, sillä soluviljelylaboratoriossa työskentelevien tutkijoiden määrä on suuri. Ainoastaan järkevällä ja varovaisella menettelyllä voidaan eliminoida tällaiset mykoplasmat pois.
Source: Theseus (Ammattikorkeakoulujen)
Author: Sari Pitkänen
Language: Finnish
Subfield: Microbiology
Field: Immunology and Microbiology
Domain: Life Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W749066544