Year: 2014
Type: dissertation
Abstract: Ikääntyneen väestön osuuden - niin Suomessa kuin muissa länsimaissa - on ennustettu jatkavan kasvuaan ainakin parin seuraavan vuosikymmenen ajan. Niin ikääntyminen kuin siihen usein liittyvät sairaudet voivat aiheuttaa muutoksia ihmisen kognitiivisiin toimintoihin, esimerkiksi kielenkäyttötaitoihin. Normaalin ikääntymisen aiheuttamia kielenkäytön muutoksia on tähän mennessä tutkittu kattavammin ainoastaan ikääntyneillä, mutta myös aikuisuuden varhaisempia vaiheita koskevaa tietoa tarvitaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata nuorten, suomenkielisten aikuisten kielellisiä valintoja sarjakuvakerronnassa. Aineistona tutkimuksessa käytettiin 16:den iältään 20-39 -vuotiaan aikuisen kertomuksia yhdestä ja samasta kuvasarjasta. Tutkimushenkilöt olivat terveitä normaalipuhujia, jotka olivat hakeutuneet puheterapeutin vastaanotolle äänioireiden vuoksi. Heidän kertomuksensa tallennettiin osana puheterapiaan sisältyvää äänenlaadun arviota. Analyysissä keskityttiin tarkastelemaan sitä, millaisella substantiivisanastolla tarinan osallistujia kuvataan, millaisella verbisanastolla tarinan tapahtumia ja tekoja kuvataan ja millainen ajallis-paikallinen kehys kertomuksiin muodostuu. Analyysi perustuu systeemis-funktionaalisen kieliteorian käsitykseen kielen ideationaalisesta eli merkityksiä ja kokemusmaailmoja välittävästä metafunktiosta. Tulosten perusteella nuorten aikuisten tuottamia sarjakuvakertomuksia voidaan pääasiassa luonnehtia seuraavalla tavalla: tarinan päähenkilö tekee materiaalisia tekoja tarinan ajallisessa ja paikallisessa maailmassa. Selvimmin kertomukset erosivat toisistaan ajallis-paikallisen kehystyksen laadun suhteen: kahdeksassa tapauksessa kehystys rakentui tiiviiksi, kun yhdeksässä se jäi väljäksi tai hataraksi. Tarinan osallistujia luonnehtivan substantiivisanaston monipuolisuus vaihteli kertomusten välillä huomattavasti, mutta osallistujiin viitattiin yleisesti substantiivein ja tarinan edetessä pronominein, synonyymein sekä hypero- ja/tai hyponyymein. Tarinan sisältämiä tapahtumia ja tekoja luonnehtiva verbisanasto oli substantiivisanastoon verrattuna monipuolisempaa. Puhujat käyttivät kertomuksissaan hieman enemmän spesifejä, tarkkamerkityksisiä verbejä kuin yleisiä, merkitykseltään laajempia verbejä. Eniten kertomuksissa kuvattiin materiaalista ja fyysistä toimintaa, kun toiseksi eniten kuvattiin osallistujien mentaalista ja kognitiivista toimintaa. Kolmanneksi eniten verbisanastolla kuvailtiin kertomuksen osallistujia sekä näiden keskinäistä fyysistä sijoittumista toisiinsa nähden. Normaalisti ikääntyvien aikuisten kielenkäyttöä tulisi tutkia enemmän, jotta saataisiin kattavampi kuva siitä, minkälainen muutos normaalille ikääntymiselle on tyypillistä. Tällöin normaalin ikääntymisen aiheuttamien kielellisten muutosten erottaminen esimerkiksi erilaisten sairauksien aiheuttamista muutoksista helpottuu ja logopedinen erotusdiagnostiikka tehostuu. Ylipäätään tarvitaan lisää tietoa eri-ikäisten aikuisten kielenkäytöstä ja siitä, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat aikuisten erilaisten kielenkäyttötapojen ja -kykyjen kehittymiseen.
Author: Eeva Veisu
Language: Finnish
Topic: Voice and Speech Disorders
Subfield: Speech and Hearing
Field: Health Professions
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W1150436562