Kasvonilmeisiin suunnattu tarkkaavaisuus 7 kuukauden iässä: Yhteydet sosioemotionaaliseen kehitykseen 2 vuoden iässä
Year: 2012
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Sosioemotionaaliset taidot ovat tärkeä osa ihmisten välistä sosiaalista kanssakäymistä. Ne alkavat kehittyä osana vanhemman ja vauvan välistä varhaista vuorovaikutusta. Tällöin kasvoilla ja kasvonilmeillä on merkittävä rooli. Myöhemmin taidot kehittyvät yhä monimutkaisemmiksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko kasvoilla ilmaistujen emootioiden vaikutukset visuaaliseen tarkkaavaisuuteen seitsemän kuukauden iässä yhteydessä sosioemotionaaliseen kehitykseen kahden vuoden iässä. Tarkastelu rajautui sosioemotionaalisten taitojen osalta erityisesti prososiaaliseen käyttäytymiseen ja empatiakykyyn. Lisäksi tarkasteltiin sosiaalista varmistamista (social referencing) eli sitä, kuinka lapsi käyttää aikuisen emotionaalisia reaktioita hyväkseen oman käyttäytymisensä säätelyssä epävarmassa tilanteessa. Tutkimuksen hypoteesina oli, että ne lapset, jotka seitsemän kuukauden ikäisinä suuntaavat tarkkaavaisuusresurssejaan voimakkaimmin kasvonilmeitä kohtaan, ovat prososiaalisempia ja reagoivat empaattisemmin toisen henkilön mielipahaan kaksivuotiaina. Lisäksi oletettiin, että näiden lasten käyttäytymisen säätelyyn epävarmassa tilanteessa kaksivuotiaana vaikuttaa herkemmin tutkijan reaktio.\n\nTutkimuksessa oli mukana 44 lasta. Lapset osallistuivat seitsemän kuukauden iässä kasvonilmetutkimukseen ja kaksivuotiaina seurantatutkimukseen. Kasvonilmetutkimuksessa vauvoille näytettiin kuvia iloisista, pelokkaista ja neutraaleista kasvonilmeistä. Kasvonilmekuvien lisäksi ruudulle, ilmekuvan viereen, näytettiin häiriöärsykkeenä toiminutta shakkiruudukkokuvaa. Kuvien katselun aikana vauvan silmänliikkeet tallennettiin. Seurantatutkimuksessa lapset osallistuivat observaatiotutkimukseen, jossa lapsi oli leikinomaisten tilanteiden kautta vuorovaikutuksessa tutkijan kanssa. Tilanteisiin sisältyivät sosiaalisen varmistamisen, prososiaalisuuden ja empaattisen reagoinnin tehtävät. Sosiaalisen varmistamisen tehtävässä tutkija reagoi lapselle uuteen ja vieraaseen leluun pelästyneesti. Prososiaalisuustehtävässä tutkija viestitti lapselle avun tarvetta esimerkiksi pudottaessaan vahingossa esineen lattialle. Empaattisen reagoinnin tehtävässä tutkijalla hajosi leikkitraktori yllättäen kesken leikin. Tutkija reagoi traktorin hajoamiseen ilmaisemalla surua äänellään, eleillään ja kasvonilmeillään.\n\nTulokseksi saatiin, että kasvonilmeisiin suunnattu tarkkaavaisuus vauvaiässä on yhteydessä sosioemotionaaliseen käyttäytymiseen kahden vuoden iässä. Lähtöoletukset toteutuivat pääosin asetetun hypoteesin mukaisesti. Päätulos oli, että mitä nopeammin lapsi palautti katseen emotionaaliseen kasvokuvaan seitsemän kuukauden iässä, sitä todennäköisemmin lapsi auttoi prososiaalisuustehtävässä ja teki korjausyrityksen empaattisen reagoinnin tehtävässä sekä sitä paremmin lapsi käytti aikuisen emotionaalisia reaktioita hyväkseen oman käyttäytymisensä säätelyssä sosiaalisen varmistamisen tehtävässä. Tulokset kuvastavat mahdollisesti yleisemmällä tasolla niiden vauvojen herkkyyttä tunneilmaisuille ja kasvonilmeille, jotka myöhemmässä iässä ovat sosioemotionaalisilta taidoiltaan kehittyneempiä.\n\nAsiasanat: kasvonilmeet, tarkkaavaisuus, prososiaalisuus, empatia, säätelytaidot, kehitys, lapset
Author: Emma Haikonen
Institutions: Tampere University, University of Tampere
Language: Finnish
Subfield: Developmental and Educational Psychology
Field: Psychology
Domain: Social Sciences
Keywords: visual attention, social-emotional development, prosocial behavior, empathy, social referencing, infant emotional expression, parent-child interaction, two-year-old children, 7-month-old infants, early social interaction, parent-child conflict, parent-child cooperation, parent-child separation
Open Access status: green
OpenAlex ID: W1920649171
