Peritoneaalidialyysipotilaiden elämänlaatu sekä ikääntymisen yhteys hoitojen sujuvuuteen, potilaana selviytymiseen ja elämänlaatuun
Year: 2015
Type: dissertation
Study design: Observational Study
Abstract: Suomalaisen väestön yleisimpiä pitkäaikaissairauksia ovat perinteisesti olleet erilaiset sydän- ja verisuonisairaudet. Diabeteksen esiintyvyys on voimakkaassa kasvussa, jonka vuoksi siitä on tullut myös yksi maamme yleisimmistä pitkäaikaissairauksista. Yhdessä nämä sairaudet ovat edesauttaneet erilaisten munuaissairauksien yleistymistä. Myös ikääntymisen on nähty olevan yhteydessä munuaissairauksien lisääntymiseen. Tässä pro gradu- tutkielmassa mielenkiinto kohdistettiin kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastaviin yksilöihin. Tutkimuksessa tarkoituksena oli tutkia peritoneaalidialyysipotilaiden elämänlaatua sekä ikääntymisen yhteyttä hoitojen sujuvuuteen, potilaana selviytymiseen ja elämänlaatuun. Tutkimuksen aineisto kerättiin aikavälillä 2011–2014 Keski-Suomen-, Satakunnan- sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien peritoneaalidialyysipotilailta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 41 potilasta. Vastaajien ikäjakauma oli 23–84 vuotta. Aineistonkeruu tapahtui kvantitatiivisten monivalintakyselyjen avulla. Ensimmäinen näistä oli tutkielmaa varten kehitetty kyselylomake. RAND- 36 elämänlaatumittarilla arvioitiin vastaajien elämänlaatua. Kyselylomakkeen avulla saatua aineistoa tarkasteltiin ristiintaulukoinnin ja Chi square -testillä, joiden avulla saatiin tarkasteltua yleisesti frekvenssijakaumaa ja muuttujien välistä riippuvuutta. RAND-36 pistemäärien (0-100) suhteen tarkasteltiin elämänlaatuasteikoiden keskiarvoja ja keskihajontoja. Näitä tarkasteltiin suhteessa potilaiden ikäluokkiin ja hoitomuotoihin. Asetelmaa testattiin vielä tilastollisesti yksisuuntaisen varianssianalyysin sekä t-testin avulla. Spearmanin järjestyskorrelaatikertoimen avulla testattiin elämänlaadun ulottuvuuksien muuttujien ja vastemuuttujien välistä yhteyksiä. Tutkielmassa selvisi, että peritoneaalidialyysipotilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu oli painottunut, RAND- 36 elämänlaatuasteikoiden keskiarvojen osalta, keskitason yläpuolelle (ka>50). Ainoastaan CAPD potilaat saivat keskitasoa alhaisempia pisteitä fyysisen toimintakyvyn (ka=45.0) ja sosiaalisen toimintakyvyn (ka=47.6) suhteen. Yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla saatiin selville, että sosiaalisen toimintakyvyn osalta, keskiarvot hoitomuotojen välillä vaihtelivat tilastollisesti merkitsevällä tavalla (p-arvo<0.05). Riippumattomien ryhmien t-testin avulla pystyttiin osoittamaan, että ikääntymisellä ei ollut yhteyttä elämänlaatuasteikoiden keskiarvoihin (p-arvo>0.05). Ikääntymisellä ei myöskään ollut yhteyttä hoitojen sujuvuuteen tai potilaana selviytymiseen, joka oli nähtävissä frekvenssien tasaisena jakautumisena ikäluokkien välille. Chi square- testi osoitti, että muuttujaryhmien ja ikäluokkien välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää riippuvuussuhdetta (p-arvot<0.05). Kipujen aiheuttaman työn häiriintymisen ja kipujen voimakkuuden välillä havaittiin negatiivinen ja tilastollisesti erittäin merkitsevä korrelaatio (p-arvo <0.001). Sama tulos oli myös huomattavissa sosiaalisen toiminnan ja elinvoimaisuuden välillä. Loppuun kuluneisuuden tunne ja arvio terveyden heikkenemisestä eivät kuitenkaan korreloineet keskenään (p-arvo >0,05) Tutkimuksen päätulokset osoittivat, että peritoneaalidialyysipotilaiden elämänlaatu oli, RAND-36 elämänlaatumittarilla mitattuna, keskimääräistä parempaa, lukuun ottamatta CAPD potilaiden tuloksia. Tulokset osoittivat myös, että ikääntyminen ei ole vastaajien kohdalla yhteydessä hoitojen sujuvuuteen, potilaana selviytymiseen eikä elämänlaatuun. Tästä huolimatta, esimerkiksi Suomessa hemodialyysi on suositumpi hoitomuoto kuin peritoneaalidialyysi. Tämä aihealue kaipaa lisää tutkimuksia, jotta peritoneaalidialyysihoitojen eduista ja soveltuvuudesta ikääntyneille, saadaan tarkempaa tietoa. Lopullinen päätösvalta dialyysihoitomuotojen valinnassa on lääkärillä. Ihanteellisessa tilanteessa valinnan tekemiseen tulisi käyttää uusimpia ja luotettavia tutkimustuloksia, ja tehdä valinta yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Tällaiseen päätöksentekoon olisi tärkeää pyrkiä erityisesti ikääntyneiden munuaispotilaiden kohdalla.
Author: Matti Puhakainen
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Subfield: Nephrology
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W2219749385
