Immigration and ethnic diversity in Finnish and Dutch magazines. Articulations of subject positions and symbolic communities
Year: 2014
Type: dissertation
Abstract: Maahanmuutosta ja monikulttuurisista yhteiskunnista keskustellaan kaikkialla läntisessä maailmassa. Globalisaation tuloksena ihmisten odotetaan liikkuvan paikasta toiseen enemmän ja nopeammin kuin koskaan. Samalla kun yksilöt, ryhmät ja ideat liikkuvat ja kohtaavat, yhteiskuntien vanhat ja olemassa olevat rakenteet tulevat haastetuiksi. Sosiaalinen epävarmuus johtaa usein kysymyksiin siitä, mikä jokin yhteiskunta itsessään on, mitkä sen perustavat tekijät ovat ja ketkä ovat sen jäseniä. Millaisia uusia jäseniä yhteiskuntaan hyväksytään ja millä ehdoilla? Kuinka suhtaudutaan olemassa oleviin vähemmistöihin? Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka suomalaiset ja alankomaalaiset ajanviete- ja järjestölehdet osallistuivat tähän keskusteluun vuosina 2003–2006. Tutkimuksessa analysoidaan maahanmuuton ja etnisen moninaisuuden diskursseja sekä maahanmuuttajien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden artikulaatioita yleisaikakauslehdissä Suomen Kuvalehti ja Elsevier, rakennusalan ammattiliittolehdissä Rakentaja ja FNV Bouw Magazine (Bouw), naistenlehdissä Me Naiset ja Libelle sekä seniorikansalaisten lehdissä ET ja Plus Magazine (Plus). Kirjoittaessaan näistä aiheista aikakauslehdet artikuloivat ihmisistä representaatioita, joihin sisältyy ajatus siitä, keitä he ovat ja millaisia ominaisuuksia heillä on. Nämä artikulaatiot tarjoavat maahanmuuttajille ja etnisiin vähemmistöihin kuuluville subjektipositioita, jotka ovat yhdistelmä teksteissä ihmisille määritettyjä identiteettikategorioita ja muita ominaisuuksia, jotka kertovat mihin ryhmään ihminen kuuluu. Aikakauslehdet eivät pelkästään pyri vahvistamaan kansallista yhteisöä, vaan lisäksi ja erityisesti lukijoiden muodostamaa yhteisöä. Aikakauslehdet rakentavat symbolisia yhteisöjä jotka voivat olla sisään- tai ulossulkevia suhteessa maahanmuuttajiin ja etnisiin vähemmistöihin. Tällä on todellista merkitystä teksteissä esitettyjen ihmisten kannalta, sillä median rooli on keskeinen siinä, kuinka näihin ihmisiin suhtaudutaan median ulkopuolella tapahtuvissa kohtaamisissa sekä julkisissa mielipiteissä. Suomi ja Alankomaat valittiin vertailun kohteeksi niiden yhtäläisyyksien vuoksi länsimaisina hyvinvointivaltioina, mutta etenkin johtuen niiden erilaisista maahanmuuttohistorioista. Alankomaat on ollut kaupan keskus ja maahanmuuton kohde kautta vuosisatojen. Se on vastaanottanut suuria maahanmuuttajaryhmiä 1950-luvulta lähtien ja on nykyisin yksi Euroopan monikulttuurisimpia maita. Suomessa on ajoittain ollut liikaväestöä työmahdollisuuksiin nähden, ja se on muuttunut maastamuuttomaasta varsinaiseksi maahanmuuttomaaksi vasta 1990-luvulta alkaen. Tutkimuksessa analysoidaan maahanmuuton ja etnisen moninaisuuden diskursseja. Siinä kysytään, mitkä maahanmuuttaja- ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat toimijat ovat keskeisiä eri aikakauslehdille: keitä määritellään toimijoiksi ja miten? Millaisia subjektipositioita maahanmuuttajatoimijoille ja etnisiin vähemmistöihin kuuluville annetaan ja kuinka heidän subjektipositionsa ja sosiaalinen identiteettinsä artikuloidaan? Miten lukijat asemoidaan teksteissä suhteessa maahanmuuttajiin ja etnisiin vähemmistöihin? Lisäksi tutkimuksessa pyritään määrittämään, kenelle aikakauslehdet tarjoavat symbolisten ja todellisten yhteisöjen jäsenyyttä ja millä ehdoilla kontekstissa, joka ajoittain on kasvavan kriittinen monikulttuurisuutta kohtaan. Symboliset yhteisöt ovat yhteisöjä, joiden jäsenet eivät välttämättä tunne toisiaan. Siksi yhteisyys ja samanlaisuus jäsenten välillä on kuviteltava ja sitä on vahvistettava symbolisesti. Kansakunnat ovat symbolisia yhteisöjä samoin kuin mediayleisöt, ja niitä määritellään mediateksteissä. Tutkimuksessa kiinnitetään myös huomiota niihin vaihtoehtoihin, joilla etnistä moninaisuutta katsotaan yhteiskunnassa voitavan järjestää: vaihtoehtoisia diskursseja ovat universalismi, assimilaatio, multikulturalismi ja eriytyneisyys (segregaatio). Tutkimuksessa yhdistetään määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kummassakin analyysimenetelmässä on lähtökohtana Laclaun ja Mouffen (1985/2001) diskurssiteoria. Määrällisen analyysin, joka lisäksi nojaa identiteettiteorioihin, tuloksia esitellään luvussa 4. Määrällinen analyysi tarjoaa yleiskuvan tutkimusmateriaalista ja sen sisällöstä, erityisesti tekstien toimijoista. Sen avulla tuotetaan alustava analyysi toimijoille teksteissä artikuloitavista subjektipositioista. Analyysi myös tarkentaa laadullisen analyysin kohteita. Määrällistä analyysia seuraavassa laadullisessa diskurssiteoreettisessa analyysissa luvussa 5 analysoidaan maahanmuuttoa ja etnistä moninaisuutta koskevia diskursiivisia kenttiä, diskursseja, subjektipositioita, toimijoiden välille luotavia hierarkioita ja symbolisia yhteisöjä eri lehdissä. Analyysia jatketaan johtopäätösluvussa 6. Määrällisen analyysin pohjalta voidaan todeta, että suomalaisissa aikakauslehdissä kirjoitetaan maahanmuutosta ja etnisistä vähemmistöistä huomattavasti harvemmin kuin alankomaalaisissa lehdissä. Suomalaiset lehdet hyödynsivät henkilökohtaisempaa näkökulmaa asioihin, kun taas alankomaalaislehdet kirjoittivat suuremmista ryhmistä. Kaikilla lehdillä oli itselleen tyypillinen tapa esittää ja tarkastella maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä. Yhdistelemällä eri muuttujia koskevia tuloksia voitiin määritellä maahanmuuttaja- ja etnisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden tyyppitapaukset eri lehdissä. Nämä tyyppitapaukset edustivat sellaisia ihmisiä ja aiheita, jotka olivat keskeisiä lehdelle ja sen lukijoille. Rakennusalan ammattiliittolehdissä maahanmuuttajan tyyppitapaus oli ulkomaalainen rakennustyöntekijä, joka joko oli tai ei ollut ammattiliiton jäsen. Naistenlehdissä sekä seniorilehdessä ET maahanmuuttajan tai etniseen vähemmistöön kuuluvan tyyppitapauksena oli suomalaisen tai hollantilaisen perheenjäsen, työkaveri tai muu läheinen. Yleisaikakauslehdessä Suomen Kuvalehti maahanmuuttajina esiintyivät menestyvät maahanmuuttajat ja asiantuntijat sekä maahan mahdollisesti tulossa olevat maahanmuuttajat. Alankomaalaisessa Elsevierissä ja seniorilehdessä Plus tyyppitapauksena oli alankomaalainen etnisten vähemmistöjen kategoria, allochtoon tai muslimit, tai yksittäinen samoja ryhmiä edustava asiantuntija. Rakennusalan ammattiliittolehtien diskursseissa maahanmuutto ja ulkomaalaiset rakennustyöntekijät artikuloitiin uhkaksi, liiton jäseninä tervetulleeksi joukoksi, tai niissä kannettiin huolta etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden työmarkkinaosallistumisesta. Universalismi artikuloitiin etnisen moninaisuuden järjestämisen vaihtoehdoksi. Naistenlehdissä ja ET¬-lehdessä artikuloitiin perheissä tapahtuvan kulttuurienvälisyyden, monikulttuurisen dialogin ja integraation, naiseuden juhlinnan ja henkilökohtaisten kokemusten juhlinnan diskurssit. Kaikissa diskursseissa artikuloitiin eri näkökulmista, kuinka ihmiset kohtaavat toisensa päivittäisessä elämässä ja kotoutuvat onnistuneesti. Diskurssit perustuivat enimmäkseen multikulturalistisiin näkemyksiin, mutta myös yhteiskunnallista osallistumista vaativaan universalismiin. Yleisaikakauslehdet ja seniorilehti Plus artikuloivat universalismin, assimilaation ja multikulturalismin diskurssit, joissa kaikissa otettiin erityinen näkökulma siihen, kuinka maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen tulisi kiinnittyä ja rakentaa siltoja yhteiskuntaan. Taloudellista osallistumista edellyttävää universalismia ja kulttuurista sulautumista vaativaa assimilaatiota painotettiin eniten. Eri lehdissä artikuloitujen diskurssien yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki diskurssit perustuivat neljään eri tapaan artikuloida maahanmuutto ja etninen moninaisuus. Nämä aiheet ja ryhmät artikuloitiin uhkaksi, hyödykkeeksi, uhreiksi tai juhlinnan kohteiksi. Nämä artikulaatiot yhdistyivät erityisempiin maahanmuuttajien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien subjektipositioiden artikulaatioihin. Niillä oli myös yhteys etnisen moninaisuuden järjestämistä ja symbolisia yhteisöjä koskeviin artikulaatioihin. Maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä koskevat erityiset subjektipositiot muodostuivat teksteissä kolmesta elementistä, jotka ovat määräävässä asemassa sen suhteen, millaiseksi subjektipositio artikuloidaan. Ensimmäinen elementti määrittelee, ottaako artikulaatio kollektiivisen vai yksilöllisen näkökulman kohteena olevaan henkilöön. Toinen elementti määrittää missä määrin subjektipositio perustuu etniseen tai ei-etniseen identiteettikategoriaan. Kolmas elementti määrittää, esitetäänkö subjektipositio kuuluvaksi johonkin tiettyyn ryhmään vai sen ulkopuolelle. Nämä kolme elementtiä ovat siis 1) kollektiivinen–yksilöllinen, 2) etninen–ei-etninen ja 3) sisäpuoli–ulkopuoli. Nämä elementit muodostavat kahdeksan mahdollista yhdistelmää, ja elementtejä voidaan käyttää laajemminkin maahanmuuttajien ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien subjektipositioiden analysoimiseen mediateksteissä. Tutkimus osoittaa, että kaikkiaan uutisjournalismilla ja aikakauslehtijournalismilla on paljon yhteistä maahanmuuton ja etnisen moninaisuuden käsittelytavoissa. Tässä mielessä analysoidut aikakauslehdet olivat pikemminkin perinteisiä, eivätkä uutta luovia. Aikakauslehdissä näkyi kuitenkin selvemmin, että ne palvelevat kahta tarkoitusta kirjoittaessaan maahanmuutosta ja etnisestä moninaisuudesta. Yhtäältä aikakauslehdet artikuloivat lehdelle ja lukijoille tärkeän symbolisen yhteisön, mutta samalla ne myös artikuloivat kansallista yhteisöä. Nämä artikulaatiot esiintyivät rinnakkain, mutta jompaakumpaa niistä korostettiin. Rakennusalan ammattiliittolehdissä artikuloitiin ammattiliiton yhteisöä ja naistenlehdet korostivat naisten ja perheiden yhteisöjen artikulaatioita, kun taas yleisaikakauslehdet painottivat kansallista symbolista yhteisöä. Kaikki lehdet reflektoivat myös sitä symbolisen yhteisön kontekstia, jossa ne on tuotettu, eli tässä tapauksessa läntistä hyvinvointiyhteiskuntaa. Analysoidut aikakauslehdet osoittivat, että ne eivät ole pelkästään identiteettimedioita, jotka artikuloivat lukijoiden
Author: Reeta Pöyhtäri
Institutions: Tampere University, University of Tampere
Language: English
Subfield: Sociology and Political Science
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
SDG: Reduced inequalities
Open Access status: green
Funders: Tampereen Yliopisto, Koneen Säätiö
OpenAlex ID: W251104791
