Work

Lastensuojelusta tietäminen on moraalinen velvoite

Year: 2013
Type: article
Abstract: Lasten suojelemisen valttamattomyys nousi viime vuonna vilkkaaksi yhteiskuntapoliittiseksi keskustelunaiheeksi Suomessa. Lastensuojelun viranomaistoiminta sai yksittaisten tapausten vuoksi erityisen kriittista palautetta: joissain tapauksissa oli puututtu liian innokkaasti, toisinaan suojelutehtavassa oli oltu liian varovaisia. Lastensuojelun tyontekijoiden ja tutkijoiden joukossa myrskya oli osattu odottaa. Hyvinvointipalveluiden toimivuus heijastuu lastensuojelun tarpeeseen. Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluita seka lapsiperheille kohdennettuja tulonsiirtoja on 1990-luvulta alkaen karsittu, jolloin kuormitus lastensuojelun kaltaisissa erityispalveluissa lisaantyy (esim. Salmi & al. 2012). Kasvavat vaatimukset yhtaikaa lainsaadantoja kuntarakennemuutosten, uusien toimintakaytantojen seka niukkenevien resurssien kanssa tuottavat erityisia paineita niin kaytannon lastensuojelutyolle kuin siihen liittyvalle tiedontuotannolle. Vilkkaassa keskustelussa on voitu esittaa hyvin niukasti argumentteja tutkimustiedon pohjalta, silla lastensuojelun tutkimus ja muu tiedontuotanto on Suomessa edelleen varsin vahaista ja pirstaleista. Siksi ajankohtaisen keskustelun kytkeminen tutkimukseen tapahtuu vetomalla joko yksittaisiin tutkimuksiin ja tutkijapuheenvuoroihin tai sivuuttamalla tutkimustieto kokonaan. Pidamme tata merkittavana ongelmana, silla tietointensiivisessa yhteiskunnassa lastensuojelua tulisi voida tarkastella, arvioida ja kehittaa luotettavaan ja systemaattiseen tutkimustietoon perustuen. Korostamme tassa puheenvuorossa asian moraalista luonnetta: lastensuojelusta tietaminen on moraalinen velvoite. Lastensuojeluinstituutio muodostaa vahvan kannanoton lasten ja perheiden yksityisiin suhteisiin. Sen yhteiskuntapoliittisten linjauksien ja kehittamisen ei tule perustua mielipiteisiin, tapoihin, tunteisiin tai epamaaraisiin kasityksiin lastensuojelun toimenpiteiden seurauksista. Lastensuojelusta tietamisen moraalista velvoitetta on korostanut nayttoperustaisen sosiaalityon tutkimuksen edustaja Eileen Gambrill (2008). Hanen mukaan lastensuojelun kaytannon ja erityisesti paatoksenteon tulee tapauskohtaiset olosuhteet huomioiden perustua aina parhaaseen saatavilla olevaan tutkimustietoon. Lisaksi lastensuojelussa on tehtava kriittisesti nakyviksi myos tilanteet, joissa soveltamiskelpoista tutkimustietoa ei ole saatavissa. Tama liittyy suoraan alan eettiseen koodistoon. Tutkimustiedon rajat on tunnistettava, silla lastensuojelun moninaisuus edellyttaa monipuolista ja -alaista tietoa. Silti lastensuojelun kaytannoissa on pyrittava parhaan mahdollisen tutkimustiedon kayttoon ja sovellettavan tutkimustiedon maaralliseen ja laadulliseen kohentamiseen. Gambrillin esittama vetoomus velvoittaa koko lastensuojelun kenttaa yksittaisesta tyontekijasta tutkijayhteisoon. Esitamme seuraavassa tuoreen selvityksen pohjalta, millainen on lastensuojelua koskevan tutkimustiedon tila Suomessa ja pohdimme tutkimukseen kohdistuvia odotuksia. Lopuksi peraankuulutamme uusia lastensuojelututkimusta tukevia rakenteita.
Language: Finnish
Open Access status: green
OpenAlex ID: W504535
FWCI: 3.459
Cites: 9
Cited by: 11
Related to: 10