Year: 1972
Type: article
Abstract: kielentutkijan näkökulmastaKirjoittanut TERHO ITKONEN 1. MARTTI KERKKONEN on tutkielmassaan "Esihistorialliset Häme ja Suomi" (HAik.1971:3) puuttunut tärkeään historiantakaisen ajan ongelmaan: kauasko taaksepäin ulottuu hämäläisten ja (varsinais)suomalaisten heimoero, ja mitä yhteyttä sillä on hämäläismurteiden ja suomen lounaismurteiden syntyvaiheisiin?Kysymys ei ole uusi; murteentutkimuksessa siihen on eri kertoja kajottu, ja useimmiten on silloin muistutettu hämäläismurteiden vanhuudesta ja kantasuomeen pohjautuvasta vanhoillisuudesta, johon verrattuna lounaismurteet näyttävät edustavan nuorempaa, monessa suhteessa kantasuomesta pitemmälle loitonnutta kerrostumaa.Tavaksi on tullut viitata lounaismurteiden ja viron yhtäläisyyksiin.Lähellä on silloin ollut päätelmä, että Varsinais-Suomen merentakaiset yhteydet, ehkä suorastaan väestön siirtymiset sinne Suomenlahden eteläpuolelta ovat jatkuneet verraten pitkään.Hämäläisiltä nuo yhteydet taas olisivat heikentyneet tai katkenneet kohta heidän maahanmuuttonsa jälkeen, ts.jo ennen vanhemman rautakauden loppua, jos maahanmuuton merkkinä totunnaiseen tapaan pidetään rautakautisten kalmistojen ilmaantumista Kokemäenjoen vesistön varteen Vanajaveden seutuja myöten.Kerkkosen kirjoitus osoittaa ilahduttavaa pyrkimystä tieteidenväliseen tarkasteluun, kun hän koettaa sovittaa yhteen historiantutkimuksen, arkeologian ja kielentutkimuksen tähänastisia tuloksia.Hänen tärkeimpänä johtolankanaan ovat tällöin juuri murteentutkimuksessa esitetyt viittaukset lounais-ja hämäläismurteiden erilähtöisyyteen.Lisäargumentiksi nousee oletus, jonka murteentutkijat (esim.LAURI KETTUNEN, MARTTI RAPOLA) ovat varovammin tai rohkeammin esittäneet: Lounais-Suomessakin näyttää kerran puhutun nykyistä paljon hämäläistyyppisempää murretta, jonka päälle nykyiset lounaismurteet ovat vasta myöhemmin kerrostuneet, Länsi-Suomen väestö-ja murreolojen kronologia saa Kerkkosen kirjoituksessa kuitenkin murteentutkimuksen tähänastisista oletuksista poikkeavan tulkinnan.Hänen mukaansa suomalaisten "maahanmuutto" ajanlaskumme alku vuosisatoina olisi merkinnyt nimenomaan ( varsinais) suomalaisten tuloa nykyisille sijoilleen, ts.lounaismurteita puhuvan väestöryhmän syntyä.Hämeen muinaismurretta olisi tämän uuden tulkinnan mukaan puhuttu Suomenniemellä jo paljon ennen tuota maahanmuuttoa; puhujat olisivat olleet VÄINÖ VoIONMAAn esittämään tapaan "esi-tai alkuhämäläistä väestöä, jonka kulttuurikanta on ollut lännestä tulleiden peltoviljelijäin tasoa alempi ja jonka 1. Kirjoitukseni on puutteellinen myös sikäli, että saman aihepiirin aiempia tutkijoita siinä mainitaan nimeltä vain eräiden keskeisimpien kannanottojen yhteydessä ja että varsinaiset lähdeviitteet puuttuvat kokonaan.Tutkimushistorian tarkka selvitys ja noottiaparaatti olisivat valitettavasti paisuttaneet esitystäni yli aikakauslehtikirjoituksen kohtuullisen koon.
Source: Historiallinen Aikakauskirja
DOI: 10.54331/haik.170469
Author: Terho Itkonen
Language: Finnish
Subfield: Language and Linguistics
Field: Arts and Humanities
Domain: Social Sciences
Keywords: Häme, Finnish dialects, dialect origins, dialectology
Open Access status: diamond
OpenAlex ID: W7124152467
