Socioeconomic Differences in Perceived Neighbourhood Safety in Finland 2002-2018
Year: 2024
Type: article
Abstract: Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan, miten asuinalueella koettu turvattomuus ilmenee sosioekonomisen aseman mukaan Suomessa vuosina 2002-2018. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat ensinnäkin, kuinka hyvin sosioekonomisen aseman mittarit selittävät asuinalueella koettua turvattomuutta Suomessa asuvien ihmisten kohdalla, ja toiseksi, onko sosioekonomisen aseman merkitys turvattomuuden kokemuksien kannalta muuttunut ajassa. Koska turvattomuuden kokemisen havaitaan olevan selvästi sukupuolittunut ilmiö, tarkastellaan kolmanneksi sitä, onko sosioekonomisen aseman yhteys asuinalueella koettuun turvattomuuteen erilainen sukupuolen mukaan. Tarkastelu perustuu Suomen European Social Survey (ESS) -aineistoihin, jotka ovat jokseenkin edustavia otoksia Suomessa asuvasta väestöstä. Asuinalueella koettu turvattomuus tai turvallisuus on osa ESS-tiedonkeruiden ydinkysymyspatteria, joka on toteutettu EU-maissa vuodesta 2002 lähtien joka toinen vuosi. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty yhdeksässä aallossa siten, että aineistoja on jokaiselta parilliselta vuodelta aikavälillä 2002-2018. Aineistot on tätä tutkimusta varten yhdistetty ja lopullisissa analyyseissä on mukana yhteensä 17 955 vastaajaa. Turvattomuuden kehitystä ajassa tarkastellaan kolmen vuosijakson kautta, jotka ovat 2002-2006, 2008-2012 sekä 2014-2018. Työssä käytetty menetelmä on logistinen regressio, jonka tarpeisiin koettua turvattomuutta mittaava vastemuuttuja on muokattu binääriseksi. Asuinalueella koetun turvattomuuden ajallista kehitystä ESS-kyselytutkimusten valossa ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa vastaavalla menetelmällä ja näkökulmalla. Tarkasteltaessa sosioekonomisen aseman yhteyttä asuinalueella koettuun turvattomuuteen havaitaan, että matalampi koulutusaste selittää turvattomuuden kokemista sekä miehillä että naisilla, mutta yhteys katoaa miehillä, kun taustatekijöitä sekä muita sosioekonomisen aseman mittareita vakioidaan. Sen sijaan naisvastaajilla koulutusaste säilyy tilastollisesti merkitsevänä tekijänä turvattomuuden kokemiselle kaikissa malleissa. Ajallisessa tarkastelussa havaitaan, että turvattomuuden kokeminen asuinalueella on naisvastaajilla vähentynyt siten, että ennen kaikkea korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla turvattomuus on vähentynyt. Miesvastaajilla turvattomuutta koetaan vähemmän, eikä siinä ole tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia koulutusasteen mukaan. Sen sijaan havaitaan, että miesvastaajat eriytyivät hieman tarkastelujaksolla koetun toimeentulon riittävyyden mukaan siten, että niillä, jotka kokivat tulevansa toimeen nykyisillä tuloillaan, turvattomuus vähentyi, kun muilla miesvastaajilla näin ei tapahtunut. Kaikkien vastaajien tasolla asuinalueella koettu turvattomuus on vähentynyt tarkastelujaksolla, mutta havaitaan viitteitä siitä, että myönteinen kehitys on ollut hitaampaa tai jopa stagnaatiossa matalamman sosioekonomisen aseman väestöryhmissä. Turvattomuuden kokemuksilla on kielteisiä terveysvaikutuksia kokijaansa. Sosioekonomisen aseman yhteys sen kokemiseen viittaa yhteen lisäulottuvuuteen eriarvoisuudessa Suomessa asuvien kesken. Yleisellä tasolla nähtiin, että matala sosioekonominen asema useiden eri mittarien mukaan mitattuna ennusti korkeampaa asuinalueella koettua turvattomuutta.
Source: Työväentutkimus Vuosikirja
Author: Kotisaari, Kasper
Language: Finnish
Subfield: Sociology and Political Science
Field: Social Sciences
Domain: Social Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W7198217529
