Kävelykyvyn Ja Keuhkofunktion Yhteys 63-76-vuotiailla Suomalaisilla Naisilla
Year: 2005
Type: dissertation
Abstract: Jyväskylän yliopisto Liikunta-ja terveystieteiden tiedekunta Terveystieteiden laitos Kevät 2005 47 sivua Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kävelykyvyn ja keuhkojen toiminnan välistä yhteyttä 63-76vuotiailla naisilla.Tutkimusaineisto on osa Finnish Twin Study on Aging (FITSA) -projektin aineistoa.Mittauksiin osallistui vuosina 2000-2001 Jyväskylän yliopiston Liikunta-ja terveyslaboratoriossa 434 kaksosnaista.Tässä työssä on analysoitu niiden naisten tulokset (N=351), jotka ovat suorittaneet sekä virtaus-tilavuusspirometriamittaukset (VC, FVC, FEV 1 , FEV%, PEF) että 6 minuutin kävelytestin ja 10 metrin kävelyaikatestin.Lisäksi tutkittavana muuttujana on käytetty maksimaalista isometrista polven ojennusvoimaa.Tutkittavia muuttujia kuvattiin keskiarvojen, keskihajontojen, luottamusvälien ja vaihteluvälien avulla.Jatkuvien muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimien avulla.Tutkittavat jaettiin tertiileihin erikseen kunkin virtaus-tilavuusspirometriamuuttujan tuloksen perusteella.Lisäksi tutkittavat luokiteltiin kunkin muuttujan osalta "sairaisiin" ja "terveisiin" sen mukaan olivatko he puhaltaneet tuloksen, joka oli alle tai yli normaaliarvon alarajan.Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin yksisuuntaisen varianssianalyysin ja kovarianssianalyysin avulla.Lineaarista regressioanalyysiä käyttäen tutkittiin yksitellen kunkin keuhkofunktiomuuttujan selitysosuutta 6 minuutin kävelytestissä ja 10 metrin kävelyajan testissä.Kuuden minuutin kävelymatkan ja VC:n, FVC:n, FEV 1 :n ja PEF:n todettiin korreloivan keskenään (r=0.153-0.178).Myös 10 metrin kävelyajan sekä VC:n, FVC:n, FEV 1 :n ja PEF:n todettiin korreloivan keskenään (r=-0.162--0.188).FEV%:n ja kävelytestien välillä ei todettu olevan yhteyttä.Kun kävelykyvyn ja keuhkofunktion yhteyttä tarkasteltiin ilman kovariaatteja, keskimäärin ylimpään virtaus-tilavuusspirometrialuokkaan kuuluneet tai terveiksi luokitellut henkilöt kävelivät pidemmän matkan 6 minuutin kävelytestissä ja heidän kävelyaikansa oli parempi 10 metrin kävelyaikatestissä kuin alimpaan ryhmään kuuluneilla tai sairaiksi luokitelluilla.Paremman tuloksen spirometriassa puhaltaneilla myös maksimaalinen isometrinen polven ojennusvoima oli keskimäärin parempi kuin heikommin puhaltaneilla.Kun hengitysfunktioiden ja kävelymatkan tai kävelyajan yhteyttä tarkasteltaessa otettiin kovariaateiksi ikä, paino ja maksimaalinen isometrinen polven ojennusvoima, tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.Regressioanalyysissä selitettäessä kävelykykyä yhdellä ikä-vakioidulla spirometriamuuttujalla kerrallaan, spirometriatulosten osuus kävelymatkan (selitysosuus 2,9 -3,9 %) ja kävelyajan (selitysosuus 3,3 -3,9 %) selittäjänä oli pieni.Paremmin virtaus-tilavuusspirometriassa puhaltaneet koehenkilöt kävelivät keskimäärin pitemmän matkan 6 minuutin aikana ja nopeammin 10 metrin matkan kuin heikommin puhaltaneet.Virtaustilavuusspirometriatulosten ja 6 minuutin aikana kävellyn matkan sekä 10 metrin kävelyajan välinen yhteys selittyy kuitenkin pääosin muiden tekijöiden, kuten lihasvoiman kautta.
Author: Maria Alaoja
Institution: University of Jyväskylä
Language: Finnish
Subfield: Physiology (medical)
Field: Medicine
Domain: Health Sciences
Open Access status: green
OpenAlex ID: W817095000
